MCS ja diagnoosinumero
Jotkut maat ovat reagoineet MCS:n yleistymiseen ja virallisesti tunnustaneet sen olemassaolon fyysisenä sairautena. Nämä maat ovat tehneet MCS:stä kansallisen lisäyksen ICD-10:iin (kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä).
Saksassa on MCS:lle virallistettu diagnoosinumeroksi T78.4. Myös Itävalta on virallistanut MCS:lle tämän saman diagnoosinumeron. T78.4 tarkoittaa määrittelemätöntä allergiaa.
Japanissa on MCS:lle virallistettu diagnoosinumeroksi T65.9. Tämä diagnoosinumero tarkoittaa määrittelemättömän aineen myrkkyvaikutusta.
Ruotsissa on otettu käyttöön R06.8 SHR, joka ei ole suoranaisesti diagnoosinumero MCS:lle, vaan SHR:lle. SHR on eräs MCS:n muoto ja se tarkoittaa kemikaaliherkkyyttä, joka keskittyy yksinomaan hengitystieoireisiin. R06.8 tarkoittaa määrittelemätöntä hengityksen poikkeavuutta.
tiistai 26. heinäkuuta 2011
torstai 14. heinäkuuta 2011
Tuoksuherkkyys
Ovatko tuoksut oireitten todellinen aiheuttaja?
Kemikaaliherkkyyden syyksi on myös esitetty reaktiota tuoksuille. Myös Suomeen lanseerattu termi kemikaaliherkistymistä ja MCS:ää kuvaamaan kulkee nimellä tuoksuherkkyys. Tuoksuherkkyydessä on esitetty, että reaktio oireiluun välittyisi hajuaistin (olfactory response) kautta ja että tuoksuherkän hajuaisti ei ajan mittaan vain tottuisi tuoksuun tai hajuun.
Martin Pall kirjoittaa review-artikkelissaan (2009) reaktiosta tuoksuille, että ei ole olemassa tutkimuksia, jotka todistaisivat, että MCS:n keskeinen reaktio tapahtuisi olfactory responsen (hajuaistin) kautta. Sen sijaan hän toteaa, että keskeinen reaktio tapahtuu jonkin muun mekanismin kautta ja esittää todisteeksi useita tutkimuksia tukemaan tätä väitettä. Esimerkkinä hänen referoimistaan tutkimuksista voisi mainita tutkimukset, jotka ovat todistaneet, että reaktio kemikaaleille tapahtuu, vaikka hajuaisti suljetaan pois altistustilanteesta (esim. Millqvist et al. 1999; Millqvist ja Löwhagen 1996). Pall toteaa, että olfactory systeemi voi olla mukana reaktion tapahtumisessa, mutta sen rooli ei ole keskeinen. Hän tiivistää asian siten, että kyseessä on reaktio kemikaaleille, joilla monilla on haju, ei reaktio hajuille.
Eva Millqvist, joka on alan johtavia tutkijoita, tiivistää oireilun kemikaaleille siten, että oireet kemikaaliärsykkeille eivät aiheudu hajuaistin kautta, vaan elimistön yleisen kemikaaliaistimuksen kautta (Millqvist 2010). Hän myös kirjoittaa, että kemikaaleilla usein on haju, joka on harhaanjohtanut siihen uskomukseen, että hajut itsessään olisivat oireilun aiheuttaja.
Stephen Genuis kirjoittaa review-artikkelissaan (2010), että kemikaalit voivat aiheuttaa oireita pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.
Lähteet:
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
Millqvist E, Bengtsson U, Löwhagen O. Provocations with perfume in the eyes induce airway symptoms in patients with sensory hyperreactivity. Allergy. 1999 May;54(5):495-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10380782)
Millqvist E, Löwhagen O. Placebo-controlled challenges with perfume in patients with asthma-like symptoms. Allergy. 1996 Jun;51(6):434-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8837670)
Millqvist E. Introductory information about sensory hyperreactivity and airway symptoms induced by chemicals and scents. (http://www.tilia.se/pdf/english_pocket_2010.pdf).
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Kemikaaliherkkyyden syyksi on myös esitetty reaktiota tuoksuille. Myös Suomeen lanseerattu termi kemikaaliherkistymistä ja MCS:ää kuvaamaan kulkee nimellä tuoksuherkkyys. Tuoksuherkkyydessä on esitetty, että reaktio oireiluun välittyisi hajuaistin (olfactory response) kautta ja että tuoksuherkän hajuaisti ei ajan mittaan vain tottuisi tuoksuun tai hajuun.
Martin Pall kirjoittaa review-artikkelissaan (2009) reaktiosta tuoksuille, että ei ole olemassa tutkimuksia, jotka todistaisivat, että MCS:n keskeinen reaktio tapahtuisi olfactory responsen (hajuaistin) kautta. Sen sijaan hän toteaa, että keskeinen reaktio tapahtuu jonkin muun mekanismin kautta ja esittää todisteeksi useita tutkimuksia tukemaan tätä väitettä. Esimerkkinä hänen referoimistaan tutkimuksista voisi mainita tutkimukset, jotka ovat todistaneet, että reaktio kemikaaleille tapahtuu, vaikka hajuaisti suljetaan pois altistustilanteesta (esim. Millqvist et al. 1999; Millqvist ja Löwhagen 1996). Pall toteaa, että olfactory systeemi voi olla mukana reaktion tapahtumisessa, mutta sen rooli ei ole keskeinen. Hän tiivistää asian siten, että kyseessä on reaktio kemikaaleille, joilla monilla on haju, ei reaktio hajuille.
Eva Millqvist, joka on alan johtavia tutkijoita, tiivistää oireilun kemikaaleille siten, että oireet kemikaaliärsykkeille eivät aiheudu hajuaistin kautta, vaan elimistön yleisen kemikaaliaistimuksen kautta (Millqvist 2010). Hän myös kirjoittaa, että kemikaaleilla usein on haju, joka on harhaanjohtanut siihen uskomukseen, että hajut itsessään olisivat oireilun aiheuttaja.
Stephen Genuis kirjoittaa review-artikkelissaan (2010), että kemikaalit voivat aiheuttaa oireita pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.
Lähteet:
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
Millqvist E, Bengtsson U, Löwhagen O. Provocations with perfume in the eyes induce airway symptoms in patients with sensory hyperreactivity. Allergy. 1999 May;54(5):495-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10380782)
Millqvist E, Löwhagen O. Placebo-controlled challenges with perfume in patients with asthma-like symptoms. Allergy. 1996 Jun;51(6):434-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8837670)
Millqvist E. Introductory information about sensory hyperreactivity and airway symptoms induced by chemicals and scents. (http://www.tilia.se/pdf/english_pocket_2010.pdf).
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
Mitä hajustetut tuotteet haihduttavat?
Hajustettujen kulutustuotteiden haihduttamia VOCeja
USAlainen tutkimus (Steinemann et al. 2010) analysoi VOCeja (Volatile Organic Compounds), joita hajustetut kulutustuotteet haihduttavat. Tutkimuksessa analysoitiin 25:ttä hajustettua tuotetta sisältäen mm. pyykinpesutuotteita, henkilökohtaisen hygienian tuotteita (saippuoita, voiteita, shampoita) ja ilmanraikastimia. Jokainen valittu tuote kuului tuotekategoriansa viiden myydyimmän tuotteen joukkoon ja yli puolet oli kategoriansa myydyin tuote USAssa.
Analyysi löysi kaikkiaan 133 yksittäistä VOCia. Löydetyistä 133:sta eri VOCista, 24 on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ainakin yhden liittovaltion lain mukaan. Jokainen tutkittu tuote haihdutti yhdestä kahdeksaan tällaista myrkyllistä tai haitallista kemikaalia. Yhdeksästätoista yleisimmästä kemikaalista viisi kuului tällaisiin kemikaaleihin. Lisäksi yksitoista (44%) tuotteista haihdutti yhtä tai useampaa karsinogeenia, joille U.S. Environmental Protection Agencyn mukaan ei ole turvallisen altistumisen alarajaa.
133:sta yksittäisestä VOCista tutkituissa tuotteissa vain yksi VOC (kahdessa tuotteessa) oli listattu tuote-etiketissä ja vain kaksi VOCia (toinen viidessä tuotteessa ja toinen yhdessä) oli listattu tuotteen käyttöturvatiedotteessa.
25:stä tuotteesta yksitoista esitti väitteen, että tuote on vihreä, ”green” tai vastaavanlaisesti ”organic”, ”non-toxic” tai ”natural”. Jokainen näistä vihreistä tuotteista haihdutti vähintään kahta VOCia, joka on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ja neljä tuotteista haihdutti vähintään yhtä karsinogeenia.
Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, voiko näistä haihtuvista kemikaaleista aiheutua terveyshaittoja, vaan tutkimuksen tarkoitus oli tutkia kemikaaleja, joita hajustetut tuotteet haihduttavat. Osan haihtuvista kemikaaleista todettiin omaavan tarvetta lisätutkimuksiin, koska niillä on potentiaalia muodostaa sekundäärisiä ympäristömyrkkyjä yhteisvaikutuksessa muiden kemikaalien kanssa.
Lähde:
Steinemann AC, MacGregor IM, Gordon SM, Gallagher LG, Davis AL, Ribeiro DS, and Wallace LA. Fragranced Consumer Products: Chemicals Emitted, Ingredients Unlisted. Environmental Impact Assessment Review, 2010.
Lisätietoa hajustetuista tuotteista haihtuvista kemikaaleista:
Myrkyllisiä kemikaaleja hajustetuissa pyykinpesutuotteissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia).
http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Fragranced%20Laundry%20Products.pdf
Myrkyllisiä kemikaaleja ilmanraikastimissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia):
http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Air%20Fresheners.pdf
USAlainen tutkimus (Steinemann et al. 2010) analysoi VOCeja (Volatile Organic Compounds), joita hajustetut kulutustuotteet haihduttavat. Tutkimuksessa analysoitiin 25:ttä hajustettua tuotetta sisältäen mm. pyykinpesutuotteita, henkilökohtaisen hygienian tuotteita (saippuoita, voiteita, shampoita) ja ilmanraikastimia. Jokainen valittu tuote kuului tuotekategoriansa viiden myydyimmän tuotteen joukkoon ja yli puolet oli kategoriansa myydyin tuote USAssa.
Analyysi löysi kaikkiaan 133 yksittäistä VOCia. Löydetyistä 133:sta eri VOCista, 24 on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ainakin yhden liittovaltion lain mukaan. Jokainen tutkittu tuote haihdutti yhdestä kahdeksaan tällaista myrkyllistä tai haitallista kemikaalia. Yhdeksästätoista yleisimmästä kemikaalista viisi kuului tällaisiin kemikaaleihin. Lisäksi yksitoista (44%) tuotteista haihdutti yhtä tai useampaa karsinogeenia, joille U.S. Environmental Protection Agencyn mukaan ei ole turvallisen altistumisen alarajaa.
133:sta yksittäisestä VOCista tutkituissa tuotteissa vain yksi VOC (kahdessa tuotteessa) oli listattu tuote-etiketissä ja vain kaksi VOCia (toinen viidessä tuotteessa ja toinen yhdessä) oli listattu tuotteen käyttöturvatiedotteessa.
25:stä tuotteesta yksitoista esitti väitteen, että tuote on vihreä, ”green” tai vastaavanlaisesti ”organic”, ”non-toxic” tai ”natural”. Jokainen näistä vihreistä tuotteista haihdutti vähintään kahta VOCia, joka on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ja neljä tuotteista haihdutti vähintään yhtä karsinogeenia.
Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, voiko näistä haihtuvista kemikaaleista aiheutua terveyshaittoja, vaan tutkimuksen tarkoitus oli tutkia kemikaaleja, joita hajustetut tuotteet haihduttavat. Osan haihtuvista kemikaaleista todettiin omaavan tarvetta lisätutkimuksiin, koska niillä on potentiaalia muodostaa sekundäärisiä ympäristömyrkkyjä yhteisvaikutuksessa muiden kemikaalien kanssa.
Lähde:
Steinemann AC, MacGregor IM, Gordon SM, Gallagher LG, Davis AL, Ribeiro DS, and Wallace LA. Fragranced Consumer Products: Chemicals Emitted, Ingredients Unlisted. Environmental Impact Assessment Review, 2010.
Lisätietoa hajustetuista tuotteista haihtuvista kemikaaleista:
Myrkyllisiä kemikaaleja hajustetuissa pyykinpesutuotteissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia).
http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Fragranced%20Laundry%20Products.pdf
Myrkyllisiä kemikaaleja ilmanraikastimissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia):
http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Air%20Fresheners.pdf
torstai 7. heinäkuuta 2011
Miten kemikaaliherkkyys (ja MCS) kehittyy?
Reitti yliherkkyyssairauteen
Reitti yliherkkyyssairauteen näyttää sisältävän kolme peräkkäistä vaihetta: 1) altistuminen ensisijaiselle altisteelle (toxicant); 2) hypersensitiivisyystilan kehittyminen (heikentynyt sietokyky johtuen altistumisesta (TILT)); ja 3) matalan pitoisuuden altisteiden laukaisemat (triggeröimät) monimuotoiset kliiniset reaktiot. Mekanismin TILT (Toxicant Induced Loss of Tolerance) esitteli ensimmäisenä Claudia Miller vuonna 1996 toksikologian julkaisussa.
Joka tapauksessa mekanismi yliherkkyyssairauteen sisältää vaiheet: altistuminen, sairauden kehittyminen ja oireitten triggeröinti.
Yliherkkyyssairauden kehittyminen
Mikä tahansa merkittävä altistuminen, joka on elimistölle vieras, voi joko yksin tai yhdessä muiden altisteiden kanssa aiheuttaa hypersensitiivisen (yliherkkyys) tilan. Primäärinen altiste tai altisteitten kombinaatio voi johtua monista lähteistä, esim. haitallisesta kemiallisesta altistumisesta – yksittäisestä merkittävästä altistumisesta tai kroonisesta kuukausia tai vuosia kestävästä matalan pitoisuuden altistumisesta; elimistölle vieraasta materiaalista (implantti) tai biologisesta altistumisesta, kuten homealtistumisesta.
Vaikka herkistymissairaus voi aiheutua yksittäisestä haitallisesta altistumisesta, vaikuttaa että reitti herkistymissairauteen määrittyy kokonaiskuormasta ts. altisteitten elimistöön kerryttämästä kuormasta – mitä suurempi kokonaiskuorma, sitä todennäköisemmin sietokyky heikkenee ja hyperherkistyminen kehittyy. Altistuminen, joka myötävaikuttaa yliherkkyyssairauden syntymiseen, voi alkaa missä tahansa elämänvaiheessa, mukaan lukien raskausvaiheessa vertikaalisen transmission (äidin synnytyskanava) kautta. Haitallinen kemikaalialtistuminen ja homealtistuminen vaikuttavat olevan yleisimmät laukaisevat altistetekijät.
Heikentyneen sietokyvyn tai hypersensitiviisyyden taso usein vastaa altisteitten elimistöön biokerryttämän kokonaiskuorman voimakkuutta. Jos yksilön elimistön kuormittuminen edelleen jatkuu, hypersensitiivisyys pahenee, jolloin oireet lisääntyvät ja voimistuvat sekä tapahtuu herkistymistä laajemmalle joukolle ärsyttäviä yhdisteitä.
Oireitten triggeröinti
Sairauden syntyvaiheen jälkeen altistunut yksilö tulee hyperreaktiiviseksi laajalle joukolle matalan pitoisuuden kemikaaleja tai ruoka-aineita, jotka eivät aiheuta oireita terveille yksilöille. Ärsykkeet eivät välttämättä ole kemiallisesti liittyviä sairauden ensisijaisesti synnyttäneeseen altisteeseen, esim. sotilas, joka on altistunut kemiallisille aseille (jotka käynnistivät TILTin), voi myöhemmin tulla herkistyneeksi tietyille hajusteille ja siivousaineille.
Mahdolliset ärsykkeet sisältävät laajan joukon kemikaaleja, kuten pakokaasut, aromiaineet ruuissa, sekalaiset hajusteet, petrokemikaalit, ilmanraikastimet, kodin materiaaleista haihtuvat kemikaalit (esim. liimatuista lattioista, maaleista), painomuste, synteettiset kemikaalit vaatteissa jne. Vaikka oireita synnyttävät triggerit voivat vaihdella yksilöittäin, on toistuvasti osoitettu, että tietyt triggerit ovat yhteisiä monille herkistyneille. Oireita laukaisevien ärsykkeitten määrä on usein verrannollinen elimistön altisteitten kokonaiskuormalle ts. henkilöillä, joilla on raskas perimmäinen kokonaiskuorma, poikkeuksetta on myös monia oireita laukaisevia ärsykkeitä. Oireitten triggeröinti voi tapahtua ärsyketasoilla ts. pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.
Kirjoitus perustuu review-artikkeliin (Genuis 2010) ja sen katselmoimiin tutkimuksiin.
Lähde:
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Reitti yliherkkyyssairauteen näyttää sisältävän kolme peräkkäistä vaihetta: 1) altistuminen ensisijaiselle altisteelle (toxicant); 2) hypersensitiivisyystilan kehittyminen (heikentynyt sietokyky johtuen altistumisesta (TILT)); ja 3) matalan pitoisuuden altisteiden laukaisemat (triggeröimät) monimuotoiset kliiniset reaktiot. Mekanismin TILT (Toxicant Induced Loss of Tolerance) esitteli ensimmäisenä Claudia Miller vuonna 1996 toksikologian julkaisussa.
Joka tapauksessa mekanismi yliherkkyyssairauteen sisältää vaiheet: altistuminen, sairauden kehittyminen ja oireitten triggeröinti.
Yliherkkyyssairauden kehittyminen
Mikä tahansa merkittävä altistuminen, joka on elimistölle vieras, voi joko yksin tai yhdessä muiden altisteiden kanssa aiheuttaa hypersensitiivisen (yliherkkyys) tilan. Primäärinen altiste tai altisteitten kombinaatio voi johtua monista lähteistä, esim. haitallisesta kemiallisesta altistumisesta – yksittäisestä merkittävästä altistumisesta tai kroonisesta kuukausia tai vuosia kestävästä matalan pitoisuuden altistumisesta; elimistölle vieraasta materiaalista (implantti) tai biologisesta altistumisesta, kuten homealtistumisesta.
Vaikka herkistymissairaus voi aiheutua yksittäisestä haitallisesta altistumisesta, vaikuttaa että reitti herkistymissairauteen määrittyy kokonaiskuormasta ts. altisteitten elimistöön kerryttämästä kuormasta – mitä suurempi kokonaiskuorma, sitä todennäköisemmin sietokyky heikkenee ja hyperherkistyminen kehittyy. Altistuminen, joka myötävaikuttaa yliherkkyyssairauden syntymiseen, voi alkaa missä tahansa elämänvaiheessa, mukaan lukien raskausvaiheessa vertikaalisen transmission (äidin synnytyskanava) kautta. Haitallinen kemikaalialtistuminen ja homealtistuminen vaikuttavat olevan yleisimmät laukaisevat altistetekijät.
Heikentyneen sietokyvyn tai hypersensitiviisyyden taso usein vastaa altisteitten elimistöön biokerryttämän kokonaiskuorman voimakkuutta. Jos yksilön elimistön kuormittuminen edelleen jatkuu, hypersensitiivisyys pahenee, jolloin oireet lisääntyvät ja voimistuvat sekä tapahtuu herkistymistä laajemmalle joukolle ärsyttäviä yhdisteitä.
Oireitten triggeröinti
Sairauden syntyvaiheen jälkeen altistunut yksilö tulee hyperreaktiiviseksi laajalle joukolle matalan pitoisuuden kemikaaleja tai ruoka-aineita, jotka eivät aiheuta oireita terveille yksilöille. Ärsykkeet eivät välttämättä ole kemiallisesti liittyviä sairauden ensisijaisesti synnyttäneeseen altisteeseen, esim. sotilas, joka on altistunut kemiallisille aseille (jotka käynnistivät TILTin), voi myöhemmin tulla herkistyneeksi tietyille hajusteille ja siivousaineille.
Mahdolliset ärsykkeet sisältävät laajan joukon kemikaaleja, kuten pakokaasut, aromiaineet ruuissa, sekalaiset hajusteet, petrokemikaalit, ilmanraikastimet, kodin materiaaleista haihtuvat kemikaalit (esim. liimatuista lattioista, maaleista), painomuste, synteettiset kemikaalit vaatteissa jne. Vaikka oireita synnyttävät triggerit voivat vaihdella yksilöittäin, on toistuvasti osoitettu, että tietyt triggerit ovat yhteisiä monille herkistyneille. Oireita laukaisevien ärsykkeitten määrä on usein verrannollinen elimistön altisteitten kokonaiskuormalle ts. henkilöillä, joilla on raskas perimmäinen kokonaiskuorma, poikkeuksetta on myös monia oireita laukaisevia ärsykkeitä. Oireitten triggeröinti voi tapahtua ärsyketasoilla ts. pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.
Kirjoitus perustuu review-artikkeliin (Genuis 2010) ja sen katselmoimiin tutkimuksiin.
Lähde:
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
tiistai 5. heinäkuuta 2011
Mikä aiheuttaa kemikaaliherkkyyttä ja MCS:ää?
Kemikaalialtistumisen vaikutus
Monet tiedemiehet ympäri maailman ovat havainnoineet ja tutkineet tapahtumia, jotka näyttävät antavan vakuuttavan selityksen herkistymissairauksien syntymiselle ja nopealle yleistymiselle. Esim. 9/11-tragedian ja Persianlahden sodan jälkeen huomattavalle prosentille aiemmin terveitä yksilöitä, jotka olivat tekemisissä haitallisten altisteiden kanssa, havaittiin kehittyvän yliherkkyystiloja, allergisia tiloja ja diagnosoimattomia sairauksia, joita ei ennen altistumista esiintynyt. Vakavia terveysongelmia ja aiemmin esiintymättömiä yliherkkyyksiä on dokumentoitu myös monilla Bhopalin teollisuuskatastrofista (Intia, 1984) selvinneillä, jossa noin puoli miljoonaa ihmistä altistui useille tuholaismyrkkytehtaan kemikaaleille. Monet krooniset oireet näillä ihmisillä voidaan kuvata MCS:nä.
Kymmenissä tutkimuksissa raportoidaan toistuvaa kuviota, jossa kemiallinen altistus on edeltänyt MCS:n kehittymistä, tyypillisesti yksittäisenä korkean pitoisuuden altistumisena tai lukuisina matalan pitoisuuden altistumisina. Kemikaalit, jotka ovat tyypillisimpiä aiheuttajia ovat VOCit (Volatile Organic Compounds) sekä tuholaismyrkyt. Useissa tutkimuksissa myös raportoidaan, että altistuminen VOC-kemikaaleille, joita haihtuu ”sairaan rakennuksen syndrooma” –tapauksissa, selvästi aiheuttaa MCS:ää. Myös homealtistumisen ”sairaissa rakennuksissa” on viitattu aiheuttavan yliherkistymisiä ja MCS:ää.
MCS:n on havaittu olevan selvästi yleisempää monissa ammateissa, joissa on altistumista MCS:ään liitetyille kemikaaleille, verrattuna ammatteihin, joissa tällaista altistumista ei ole. Tutkimuksissa on myös havaittu merkittäviä eroja herkistymissairauksien ja MCS:n kaltaisten oireitten yleisyydessä ammatissaan altistuneilla työntekijöillä verrattuna samassa ammatissa toimiviin altistumattomiin työntekijöihin.
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että MCS:ää on saatu aiheutettua myös eläinkokeissa siihen liitetyillä kemikaaleilla. Näissä tutkimuksissa on havaittu altistumisen seurauksena syntyvän hermostollista herkistymistä, ristikkäistä herkistymistä eri kemikaalien välille sekä progressiivista herkistymistä.
Kirjoitus perustuu kahteen review-artikkeliin (Genuis 2010; Pall 2009) ja niiden katselmoimiin tutkimuksiin.
Lähteet:
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
Monet tiedemiehet ympäri maailman ovat havainnoineet ja tutkineet tapahtumia, jotka näyttävät antavan vakuuttavan selityksen herkistymissairauksien syntymiselle ja nopealle yleistymiselle. Esim. 9/11-tragedian ja Persianlahden sodan jälkeen huomattavalle prosentille aiemmin terveitä yksilöitä, jotka olivat tekemisissä haitallisten altisteiden kanssa, havaittiin kehittyvän yliherkkyystiloja, allergisia tiloja ja diagnosoimattomia sairauksia, joita ei ennen altistumista esiintynyt. Vakavia terveysongelmia ja aiemmin esiintymättömiä yliherkkyyksiä on dokumentoitu myös monilla Bhopalin teollisuuskatastrofista (Intia, 1984) selvinneillä, jossa noin puoli miljoonaa ihmistä altistui useille tuholaismyrkkytehtaan kemikaaleille. Monet krooniset oireet näillä ihmisillä voidaan kuvata MCS:nä.
Kymmenissä tutkimuksissa raportoidaan toistuvaa kuviota, jossa kemiallinen altistus on edeltänyt MCS:n kehittymistä, tyypillisesti yksittäisenä korkean pitoisuuden altistumisena tai lukuisina matalan pitoisuuden altistumisina. Kemikaalit, jotka ovat tyypillisimpiä aiheuttajia ovat VOCit (Volatile Organic Compounds) sekä tuholaismyrkyt. Useissa tutkimuksissa myös raportoidaan, että altistuminen VOC-kemikaaleille, joita haihtuu ”sairaan rakennuksen syndrooma” –tapauksissa, selvästi aiheuttaa MCS:ää. Myös homealtistumisen ”sairaissa rakennuksissa” on viitattu aiheuttavan yliherkistymisiä ja MCS:ää.
MCS:n on havaittu olevan selvästi yleisempää monissa ammateissa, joissa on altistumista MCS:ään liitetyille kemikaaleille, verrattuna ammatteihin, joissa tällaista altistumista ei ole. Tutkimuksissa on myös havaittu merkittäviä eroja herkistymissairauksien ja MCS:n kaltaisten oireitten yleisyydessä ammatissaan altistuneilla työntekijöillä verrattuna samassa ammatissa toimiviin altistumattomiin työntekijöihin.
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että MCS:ää on saatu aiheutettua myös eläinkokeissa siihen liitetyillä kemikaaleilla. Näissä tutkimuksissa on havaittu altistumisen seurauksena syntyvän hermostollista herkistymistä, ristikkäistä herkistymistä eri kemikaalien välille sekä progressiivista herkistymistä.
Kirjoitus perustuu kahteen review-artikkeliin (Genuis 2010; Pall 2009) ja niiden katselmoimiin tutkimuksiin.
Lähteet:
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
MCS:n vaikutukset yhteiskunnalle
Kemikaaliherkkyyden ja MCS:n vaikutus työpaikkoihin
MCS:llä on merkittävät vaikutukset yhteiskunnalle, koska sen seurauksena huomattava määrä ihmisiä on menettänyt työpaikkansa. USAssa heitä on eri tutkimusten mukaan 1,4 - 1,8% väestöstä (esim. Caress ja Steinemann 2003) ja Tanskassa 0,8% väestöstä (Berg et al. 2008). Siten MCS aiheuttaa merkittävästi menetettyä tuottavuutta, menetettyjä verotuloja sekä menetettyä kulutusta.
Työpaikkansa MCS:n seurauksena menettäneiden lisäksi oma vaikutuksensa yhteiskunnalle ja tuottavuudelle tulee myös lievemmin kemikaaliherkkien osalta. Sisäilmassa olevien kemikaalien aiheuttamat oireet (esim. päänsärky, hengenahdistus) vaikuttavat alentavasti työntekijöiden tuottavuuteen ja vähentävät myös tehtyjä työtunteja sairauspoissaolojen muodossa.
Ympäristösairauden yhteiskunnalliset vaikutukset
MCS:n yhteiskunnallisia vaikutuksia on kartoitettu kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000). Siinä arvioitiin ympäristösairauden aiheuttamia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.
Selvityksen mukaan Health Canada on määritellyt menetetyn tuottavuuden suurimmaksi yksittäiseksi kustannukseksi pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Tämän menetyksen todetaan olevan erityisen korkea ympäristösairailla, koska suuri joukko ihmisiä on kyvyttömiä tekemään palkallista työtä. Arviolta jopa puoli miljoonaa kanadalaista ei voi tehdä palkallista työtä ympäristösairauden seurauksena. Tämä johtaa yli kymmeneen miljardiin dollariin menetettynä tuottavuutena vuosittain ja maksaa siten yhteiskunnalle valtavasti menetettyinä verotuloina. Tämän lisäksi arvioidaan ympäristösairauden seurauksena noin miljoonan kanadalaisen tuottavuuden olevan heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä sairautensa vuoksi.
Selvityksessä myös todetaan, että ympäristösairauksia ei tunnusteta Kanadassa, jolloin ne ovat harvoin diagnosoituja. Tämän todetaan johtavan siihen, että terveydenhuollon resursseja haaskataan tarpeettomilla lääkärikäynneillä ja hoidoilla, kun terveydenhuoltojärjestelmä yrittää selvitä potilaista, jotka ovat väärin diagnosoituja ja virheellisesti hoidettuja. Ja mitä pitemmälle potilas menee ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa, sitä vaikeammiksi oireet tulevat ja sitä todennäköisemmin potilaan tila muuttuu krooniseksi. Tämän todetaan aiheuttavan yli miljardi dollaria terveydenhoitokustannuksina vuosittain, jotka voitaisiin välttää, jos sairaus diagnosoitaisiin ja hoidettaisiin ajoissa. Lisäksi tulee yli miljardi dollaria vältettävinä työkyvyttömyyskorvauksina joka vuosi.
Lähteet:
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.
MCS:llä on merkittävät vaikutukset yhteiskunnalle, koska sen seurauksena huomattava määrä ihmisiä on menettänyt työpaikkansa. USAssa heitä on eri tutkimusten mukaan 1,4 - 1,8% väestöstä (esim. Caress ja Steinemann 2003) ja Tanskassa 0,8% väestöstä (Berg et al. 2008). Siten MCS aiheuttaa merkittävästi menetettyä tuottavuutta, menetettyjä verotuloja sekä menetettyä kulutusta.
Työpaikkansa MCS:n seurauksena menettäneiden lisäksi oma vaikutuksensa yhteiskunnalle ja tuottavuudelle tulee myös lievemmin kemikaaliherkkien osalta. Sisäilmassa olevien kemikaalien aiheuttamat oireet (esim. päänsärky, hengenahdistus) vaikuttavat alentavasti työntekijöiden tuottavuuteen ja vähentävät myös tehtyjä työtunteja sairauspoissaolojen muodossa.
Ympäristösairauden yhteiskunnalliset vaikutukset
MCS:n yhteiskunnallisia vaikutuksia on kartoitettu kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000). Siinä arvioitiin ympäristösairauden aiheuttamia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.
Selvityksen mukaan Health Canada on määritellyt menetetyn tuottavuuden suurimmaksi yksittäiseksi kustannukseksi pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Tämän menetyksen todetaan olevan erityisen korkea ympäristösairailla, koska suuri joukko ihmisiä on kyvyttömiä tekemään palkallista työtä. Arviolta jopa puoli miljoonaa kanadalaista ei voi tehdä palkallista työtä ympäristösairauden seurauksena. Tämä johtaa yli kymmeneen miljardiin dollariin menetettynä tuottavuutena vuosittain ja maksaa siten yhteiskunnalle valtavasti menetettyinä verotuloina. Tämän lisäksi arvioidaan ympäristösairauden seurauksena noin miljoonan kanadalaisen tuottavuuden olevan heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä sairautensa vuoksi.
Selvityksessä myös todetaan, että ympäristösairauksia ei tunnusteta Kanadassa, jolloin ne ovat harvoin diagnosoituja. Tämän todetaan johtavan siihen, että terveydenhuollon resursseja haaskataan tarpeettomilla lääkärikäynneillä ja hoidoilla, kun terveydenhuoltojärjestelmä yrittää selvitä potilaista, jotka ovat väärin diagnosoituja ja virheellisesti hoidettuja. Ja mitä pitemmälle potilas menee ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa, sitä vaikeammiksi oireet tulevat ja sitä todennäköisemmin potilaan tila muuttuu krooniseksi. Tämän todetaan aiheuttavan yli miljardi dollaria terveydenhoitokustannuksina vuosittain, jotka voitaisiin välttää, jos sairaus diagnosoitaisiin ja hoidettaisiin ajoissa. Lisäksi tulee yli miljardi dollaria vältettävinä työkyvyttömyyskorvauksina joka vuosi.
Lähteet:
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
MCS:n vaikutuksia sairastuneiden elämään
Tutkimus MCS:n vaikutuksista elämänlaatuun
Amerikkalainen tutkimus (Gibson ja Vogel 2009) selvitti MCS-potilaiden elämänlaatua sekä sairauteen liittyvää toimintakyvyttömyyttä. Potilaat raportoivat seuraavia elämänvaikutuksia MCS:n seurauksena: jyrkkä pudotus vuosituloihin, sosiaalinen eristäytyminen, työpaikan menettäminen ja jopa asumista erittäin epätavallisissa olosuhteissa, kuten autoissa, teltoissa, parvekkeilla tai täysin kodittomaksi joutumista.
Tutkimuksen mukaan MCS:ään liittyvä toimintakyvyttömyys vaihteli lievistä vakaviin haittoihin riippuen sairauden vakavuusasteesta. Lievemmin sairastuneet olivat työkykyisiä, mutta vakavammin sairastuneet kohtasivat vakavia haittoja, joihin kuuluivat työn menettäminen, ihmissuhteiden menettäminen, julkisiin tiloihin pääsemättömyys sekä kaikenlaisen henkilökohtaisen mukavuuden menettäminen.
MCS:n vaikutusten arviointiin käytettiin Sickness Impact Profilea (SIP), joka mittaa sairauden vaikutuksia potilaiden päivittäiseen elämään. Tutkittavat henkilöt osoittivat suurempaa toimintakyvyttömyyttä SIP-tuloksissa kuin potilaat suurimmassa osassa muita, paremmin hyväksyttyjä ja ymmärrettyjä sairauksia ja vammoja, joita on julkaistuissa tutkimuksissa raportoitu. Itseasiassa julkaistuissa tutkimuksissa oli vain joitain sairauksia ja vammoja, jotka osoittivat SIP-tuloksissa suurempaa toimintakyvyttömyyttä kuin MCS.
Tutkimuksessa todettiin, että MCS:llä on merkittävät vaikutukset siitä kärsivien potilaiden elämänlaatuun, ja että sen lääketieteellinen hoito on lähes olematonta, vaikka se aiheuttaa vakavaa toimintakyvyttömyyttä.
Ympäristösairauksien vaikutukset sairastuneiden elämään
Kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000) tutkittiin ympäristösairauden vaikutusta sairastuneiden elämään. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.
Selvityksessä todetaan, että noin miljoonan kanadalaisen tuottavuus on heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä ympäristösairauden takia. Jopa puolen miljoonan kanadalaisen arvioitiin olevan kyvyttömiä tekemään palkkatyötä ja olevan eristäytyneitä ympäristösairauden seurauksena. Siten ympäristösairaudella todettiin voivan olla suunnaton vaikutus yksilöiden taloudelliseen tilanteeseen, koska sairauden pahentuessa sairauskulut ja kodin saneerauskulut kasvavat samalla, kun sairastuneen kyky ansaita toimeentulo heikkenee.
Tuhansien kanadalaisten todetaan olevan absoluuttisen kodittomia ja huomattavasti suuremman joukon suhteellisesti kodittomia ympäristösairauden aiheuttamana. Täysin kodittomat (absoluuttisesti kodittomat) asuvat ympäristösairauden seurauksena puistoissa, autoissa tai teltoissa. Vaikka osalla kodittomista olisikin taloudelliset mahdollisuudet hankkia asunto, he eivät onnistu löytämään sairaudelleen soveltuvaa asuntoa. Edulliset vuokratalot harvoin soveltuvat materiaaleiltaan ja sisäilmaltaan vakavasti ympäristösairaille, joten monilla sairastuneilla ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia soveltuvaa asuntoa.
Suhteellisesti kodittomilla todettiin olevan koti, mutta he eivät voi asua niissä ilman, että se vaikuttaa heidän sairautensa tilaan. Suurin osa vakavasti ympäristösairaista todennäköisesti kuuluu tähän kategoriaan. Ne sairastuneista, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa tai saneerata sairaudelleen soveltuvaa asuntoa, ovat alttiita kuulumaan tähän ryhmään.
Selvityksen mukaan vakavasti ympäristösairaat joutuvat eristäytymään yhteiskunnasta, koska he joutuvat välttämään julkisia tiloja ja sosiaalisia ympäristöjä niiden sisäilman ja ympäristön kemikaalien vuoksi. Tämä tarkoittaa menetettyjä työmahdollisuuksia, menetettyjä koulutusmahdollisuuksia, menetettyjä harrastuksia, menetettyjä sosiaalisen elämän mahdollisuuksia, kuten eristäytymistä ystävistä ja jopa perheestä. Myös hajoavat avioliitot, sairauden synnyttämät jännitteet perheissä sekä itsemurhat mainittiin kuuluvan vakavan ympäristösairauden seurauksiin.
Lähteet:
Gibson, P.R., & Vogel, V.M. 2009. Sickness related dysfunction in persons with self reported multiple chemical sensitivity at four levels of severity. Journal of Clinical Nursing, 18, 72-81. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19120734)
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.
Amerikkalainen tutkimus (Gibson ja Vogel 2009) selvitti MCS-potilaiden elämänlaatua sekä sairauteen liittyvää toimintakyvyttömyyttä. Potilaat raportoivat seuraavia elämänvaikutuksia MCS:n seurauksena: jyrkkä pudotus vuosituloihin, sosiaalinen eristäytyminen, työpaikan menettäminen ja jopa asumista erittäin epätavallisissa olosuhteissa, kuten autoissa, teltoissa, parvekkeilla tai täysin kodittomaksi joutumista.
Tutkimuksen mukaan MCS:ään liittyvä toimintakyvyttömyys vaihteli lievistä vakaviin haittoihin riippuen sairauden vakavuusasteesta. Lievemmin sairastuneet olivat työkykyisiä, mutta vakavammin sairastuneet kohtasivat vakavia haittoja, joihin kuuluivat työn menettäminen, ihmissuhteiden menettäminen, julkisiin tiloihin pääsemättömyys sekä kaikenlaisen henkilökohtaisen mukavuuden menettäminen.
MCS:n vaikutusten arviointiin käytettiin Sickness Impact Profilea (SIP), joka mittaa sairauden vaikutuksia potilaiden päivittäiseen elämään. Tutkittavat henkilöt osoittivat suurempaa toimintakyvyttömyyttä SIP-tuloksissa kuin potilaat suurimmassa osassa muita, paremmin hyväksyttyjä ja ymmärrettyjä sairauksia ja vammoja, joita on julkaistuissa tutkimuksissa raportoitu. Itseasiassa julkaistuissa tutkimuksissa oli vain joitain sairauksia ja vammoja, jotka osoittivat SIP-tuloksissa suurempaa toimintakyvyttömyyttä kuin MCS.
Tutkimuksessa todettiin, että MCS:llä on merkittävät vaikutukset siitä kärsivien potilaiden elämänlaatuun, ja että sen lääketieteellinen hoito on lähes olematonta, vaikka se aiheuttaa vakavaa toimintakyvyttömyyttä.
Ympäristösairauksien vaikutukset sairastuneiden elämään
Kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000) tutkittiin ympäristösairauden vaikutusta sairastuneiden elämään. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.
Selvityksessä todetaan, että noin miljoonan kanadalaisen tuottavuus on heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä ympäristösairauden takia. Jopa puolen miljoonan kanadalaisen arvioitiin olevan kyvyttömiä tekemään palkkatyötä ja olevan eristäytyneitä ympäristösairauden seurauksena. Siten ympäristösairaudella todettiin voivan olla suunnaton vaikutus yksilöiden taloudelliseen tilanteeseen, koska sairauden pahentuessa sairauskulut ja kodin saneerauskulut kasvavat samalla, kun sairastuneen kyky ansaita toimeentulo heikkenee.
Tuhansien kanadalaisten todetaan olevan absoluuttisen kodittomia ja huomattavasti suuremman joukon suhteellisesti kodittomia ympäristösairauden aiheuttamana. Täysin kodittomat (absoluuttisesti kodittomat) asuvat ympäristösairauden seurauksena puistoissa, autoissa tai teltoissa. Vaikka osalla kodittomista olisikin taloudelliset mahdollisuudet hankkia asunto, he eivät onnistu löytämään sairaudelleen soveltuvaa asuntoa. Edulliset vuokratalot harvoin soveltuvat materiaaleiltaan ja sisäilmaltaan vakavasti ympäristösairaille, joten monilla sairastuneilla ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia soveltuvaa asuntoa.
Suhteellisesti kodittomilla todettiin olevan koti, mutta he eivät voi asua niissä ilman, että se vaikuttaa heidän sairautensa tilaan. Suurin osa vakavasti ympäristösairaista todennäköisesti kuuluu tähän kategoriaan. Ne sairastuneista, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa tai saneerata sairaudelleen soveltuvaa asuntoa, ovat alttiita kuulumaan tähän ryhmään.
Selvityksen mukaan vakavasti ympäristösairaat joutuvat eristäytymään yhteiskunnasta, koska he joutuvat välttämään julkisia tiloja ja sosiaalisia ympäristöjä niiden sisäilman ja ympäristön kemikaalien vuoksi. Tämä tarkoittaa menetettyjä työmahdollisuuksia, menetettyjä koulutusmahdollisuuksia, menetettyjä harrastuksia, menetettyjä sosiaalisen elämän mahdollisuuksia, kuten eristäytymistä ystävistä ja jopa perheestä. Myös hajoavat avioliitot, sairauden synnyttämät jännitteet perheissä sekä itsemurhat mainittiin kuuluvan vakavan ympäristösairauden seurauksiin.
Lähteet:
Gibson, P.R., & Vogel, V.M. 2009. Sickness related dysfunction in persons with self reported multiple chemical sensitivity at four levels of severity. Journal of Clinical Nursing, 18, 72-81. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19120734)
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Lääketieteellisiä löydöksiä MCS:stä
Tutkimuslöydöksiä MCS:stä
Tutkimuksen (De Luca et al. 2010) mukaan MCS:ssä on kyse elimistön puolustusjärjestelmän vakavista ja monimuotoisista toimintahäiriöistä. Löydösten pohjalta todetaan, että MCS:lle on tunnusomaista joukko biokemiallisia ja immunologisia häiriöitä. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että havaitut metaboliset ja immunologiset parametrit pitäisi ottaa harkintaan sekä MCS:n biologiseksi määrittelyksi, että sen diagnosoimiseksi.
Tutkimuksessa (Orriols et al. 2009) selvitettiin voidaanko MCS-potilailla havaita muutoksia aivojen SPECT-kuvauksessa kemikaalialtistuksen jälkeen verrattuna terveisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa havaitiin, että terveille turvallista pitoisuutta vastaava kemikaalialtistus aiheuttaa muutoksia MCS-potilaiden aivotoiminnassa, jotka viittaavat sairauden neurogeeniseen alkuperään. MCS-potilaat osoittivat neurokognitiivista heikkenemistä kemikaalialtistuksen jälkeen.
Tutkimuksen (Kimata 2004) mukaan plasmatasot SP (substanssi P), VIP (vasoactive intestinal peptide) ja NGF (hermokasvutekijä) ovat merkittävästi koholla MCS-potilailla verrattuna terveisiin kontrolleihin. VOC-altistuksella ei ollut vaikutusta terveitten verrokkien plasmatasoihin (SP, VIP, NGF ja histamiini), kun taasen MCS-potilailla VOC-altistus edelleen nosti kyseisiä plasmatasoja merkittävästi. Tulokset indikoivat, että MCS-potilaat saattavat kärsiä neurogeenisestä tulehduksesta, joka pahentuu VOC-altistuksessa.
Lisää tietoa ja tutkimuslöydöksiä MCS:stä
MCS:stä on myös paljon muita tutkimuslöydöksiä kuin edellä mainitut tutkimukset. Löydöksiä on käsitelty laajemmin review-artikkelissa (Genuis 2010), joka tekee yhteenvedon MCS-tutkimuksen nykytilasta ja löydöksistä. Lisäksi artikkeli (Pall 2009) tekee laajan katsauksen MCS:n toksikologisesta luonteesta ja sitä tukevista tutkimuksista. Pallin artikkeli esittää myös teorian selittämään MCS:ää ja sen monimuotoisia oireita (biokemiallinen vicious-cycle (NO/ONOO- cycle)).
Lähteet:
De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047)
Orriols R, Costa R, Cuberas G, Jacas C, Castell J, Sunyer J. Brain dysfunction in multiple chemical sensitivity. J Neurol Sci. 2009 Dec 15;287(1-2):72-8. Epub 2009 Oct 3. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19801154)
Kimata H. Effect of exposure to volatile organic compounds on plasma levels of neuropeptides, nerve growth factor and histamine in patients with self-reported multiple chemical sensitivity. Int J Hyg Environ Health. 2004 Feb;207(2):159-63. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15031958)
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
Tutkimuksen (De Luca et al. 2010) mukaan MCS:ssä on kyse elimistön puolustusjärjestelmän vakavista ja monimuotoisista toimintahäiriöistä. Löydösten pohjalta todetaan, että MCS:lle on tunnusomaista joukko biokemiallisia ja immunologisia häiriöitä. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että havaitut metaboliset ja immunologiset parametrit pitäisi ottaa harkintaan sekä MCS:n biologiseksi määrittelyksi, että sen diagnosoimiseksi.
Tutkimuksessa (Orriols et al. 2009) selvitettiin voidaanko MCS-potilailla havaita muutoksia aivojen SPECT-kuvauksessa kemikaalialtistuksen jälkeen verrattuna terveisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa havaitiin, että terveille turvallista pitoisuutta vastaava kemikaalialtistus aiheuttaa muutoksia MCS-potilaiden aivotoiminnassa, jotka viittaavat sairauden neurogeeniseen alkuperään. MCS-potilaat osoittivat neurokognitiivista heikkenemistä kemikaalialtistuksen jälkeen.
Tutkimuksen (Kimata 2004) mukaan plasmatasot SP (substanssi P), VIP (vasoactive intestinal peptide) ja NGF (hermokasvutekijä) ovat merkittävästi koholla MCS-potilailla verrattuna terveisiin kontrolleihin. VOC-altistuksella ei ollut vaikutusta terveitten verrokkien plasmatasoihin (SP, VIP, NGF ja histamiini), kun taasen MCS-potilailla VOC-altistus edelleen nosti kyseisiä plasmatasoja merkittävästi. Tulokset indikoivat, että MCS-potilaat saattavat kärsiä neurogeenisestä tulehduksesta, joka pahentuu VOC-altistuksessa.
Lisää tietoa ja tutkimuslöydöksiä MCS:stä
MCS:stä on myös paljon muita tutkimuslöydöksiä kuin edellä mainitut tutkimukset. Löydöksiä on käsitelty laajemmin review-artikkelissa (Genuis 2010), joka tekee yhteenvedon MCS-tutkimuksen nykytilasta ja löydöksistä. Lisäksi artikkeli (Pall 2009) tekee laajan katsauksen MCS:n toksikologisesta luonteesta ja sitä tukevista tutkimuksista. Pallin artikkeli esittää myös teorian selittämään MCS:ää ja sen monimuotoisia oireita (biokemiallinen vicious-cycle (NO/ONOO- cycle)).
Lähteet:
De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047)
Orriols R, Costa R, Cuberas G, Jacas C, Castell J, Sunyer J. Brain dysfunction in multiple chemical sensitivity. J Neurol Sci. 2009 Dec 15;287(1-2):72-8. Epub 2009 Oct 3. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19801154)
Kimata H. Effect of exposure to volatile organic compounds on plasma levels of neuropeptides, nerve growth factor and histamine in patients with self-reported multiple chemical sensitivity. Int J Hyg Environ Health. 2004 Feb;207(2):159-63. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15031958)
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Kemikaaliherkkyyden yleisyys
Miten yleistä kemikaaliherkkyys (ja MCS) on?
USAlaisen tutkimuksen (Caress ja Steinemann 2003) mukaan Atlantan metroalueella suoritetusta satunnaisotannasta 12,6% sai oireita kemikaaleista. 3,1%;lla otannasta oli lääketieteellisesti diagnosoitu ympäristösairaus tai MCS. 4%:lla oli vaikeuksia käydä kaupoissa kemikaaliherkkyytensä vuoksi ja 1,8% oli menettänyt työpaikkansa mcs:n takia.
Tanskalaisen tutkimuksen (Berg et al. 2008) mukaan suur-Kööpenhaminan alueella suoritetusta satunnaisotannasta 27% sai oireita kemikaaleista. 3,7%:lla otannasta oireilu vaikutti ostospaikkojen valintaan, 0,8% oli menettänyt työpaikkansa tai opiskelupaikkansa oireilun vuoksi ja 0,4% oli sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä.
Kemikaaliherkkyydestä on muitakin yleisyystutkimuksia, jotka osoittavat noin saman mittaluokan ongelmaa kuin nämäkin kaksi tutkimusta. Eri tutkimusten osalta vakavammin oireilevien määrä on ollut varsin yhteneväinen (esim. oireilun vaikutus ostospaikkojen valintaan yleensä n. 4% luokkaa), kun taas lievemmin oireilevien osalta vaihtelu on ollut suurempaa (yleensä 15-33%). Tämän on esitetty johtuvan eri tutkimuksissa käytetyistä hieman vaihtelevista määritelmistä oireilun osalta ja erilaisista tutkimusasetelmista. USAssa vaikutus työpaikkoihin on muissakin tutkimuksissa ollut noin 1,5%:n suuruusluokkaa, kun taas Berg et al. suorittama tutkimus Tanskassa osoitti hieman alhaisempaa vaikutusta (0,8%).
Tanskan referenssin mukaan Suomessa olisi toista miljoonaa ihmistä, jotka saavat oireita kemikaaleista, lähemmäs 200 000 ihmistä, joilla kemikaaliherkistyminen vaikuttaa ostospaikkojen valintaan, yli 40 000 ihmistä, jotka ovat menettäneet työ- tai opiskelupaikkansa herkistymisensä vuoksi ja yli 20 000 ihmistä, jotka ovat sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä. Jos otannaksi rajataan ainoastaan työikäinen väestö, niin luvut ovat hieman pienempiä, mutta suuruusluokka pysyy kuitenkin samana.
Lähteet:
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)
USAlaisen tutkimuksen (Caress ja Steinemann 2003) mukaan Atlantan metroalueella suoritetusta satunnaisotannasta 12,6% sai oireita kemikaaleista. 3,1%;lla otannasta oli lääketieteellisesti diagnosoitu ympäristösairaus tai MCS. 4%:lla oli vaikeuksia käydä kaupoissa kemikaaliherkkyytensä vuoksi ja 1,8% oli menettänyt työpaikkansa mcs:n takia.
Tanskalaisen tutkimuksen (Berg et al. 2008) mukaan suur-Kööpenhaminan alueella suoritetusta satunnaisotannasta 27% sai oireita kemikaaleista. 3,7%:lla otannasta oireilu vaikutti ostospaikkojen valintaan, 0,8% oli menettänyt työpaikkansa tai opiskelupaikkansa oireilun vuoksi ja 0,4% oli sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä.
Kemikaaliherkkyydestä on muitakin yleisyystutkimuksia, jotka osoittavat noin saman mittaluokan ongelmaa kuin nämäkin kaksi tutkimusta. Eri tutkimusten osalta vakavammin oireilevien määrä on ollut varsin yhteneväinen (esim. oireilun vaikutus ostospaikkojen valintaan yleensä n. 4% luokkaa), kun taas lievemmin oireilevien osalta vaihtelu on ollut suurempaa (yleensä 15-33%). Tämän on esitetty johtuvan eri tutkimuksissa käytetyistä hieman vaihtelevista määritelmistä oireilun osalta ja erilaisista tutkimusasetelmista. USAssa vaikutus työpaikkoihin on muissakin tutkimuksissa ollut noin 1,5%:n suuruusluokkaa, kun taas Berg et al. suorittama tutkimus Tanskassa osoitti hieman alhaisempaa vaikutusta (0,8%).
Tanskan referenssin mukaan Suomessa olisi toista miljoonaa ihmistä, jotka saavat oireita kemikaaleista, lähemmäs 200 000 ihmistä, joilla kemikaaliherkistyminen vaikuttaa ostospaikkojen valintaan, yli 40 000 ihmistä, jotka ovat menettäneet työ- tai opiskelupaikkansa herkistymisensä vuoksi ja yli 20 000 ihmistä, jotka ovat sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä. Jos otannaksi rajataan ainoastaan työikäinen väestö, niin luvut ovat hieman pienempiä, mutta suuruusluokka pysyy kuitenkin samana.
Lähteet:
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Kemikaaliyliherkkyys ja MCS
Oireita kemikaaleista?
Monet ihmiset saavat oireita kemikaaleista, mutta kaikki kemikaalioireilu ei kuitenkaan ole allergiaperusteista. Oireilua tapahtuu myös mekanismilla, jota ei vielä kunnolla tunneta. Tällaisesta oireilusta käytetään nimitystä kemikaaliherkkyys tai kemikaaliyliherkkyys. Oireilua esiintyy esim. limakalvo-oireina ja hengitysvaikeuksina. Kemikaaliherkistyneen ainoa toimiva hoito on välttää oireita aiheuttavia kemikaaleja/ärsykkeitä.
Jos altistus kuitenkin on jatkuvaa, voi oireilu voimistua ja sitä voi tapahtua yhä pienemmille kemikaalipitoisuuksille ja yhä useammille kemikaaleille. Kemikaaliherkkyyden vakavasta muodosta käytetään nimitystä monikemikaaliherkkyys tai monikemikaaliyliherkkyys.
Monikemikaaliherkkyys: mitä se on?
Monikemikaaliherkkyys eli MCS (Multiple Chemical Sensitivity) on krooninen sairaus, jossa pienen pitoisuuden kemikaalialtistus useille eri kemikaaleille aiheuttaa voimakkaita oireita, mm. hengitysvaikeuksia, verenkiertohäiriöitä ja neurologisia oireita. MCS:n on sairastuneille laukaissut kemikaalialtistus tai kosteusvaurio-/homerakennusaltistus. Kemikaalialtistus voi laukaista MCS:n joko suurena kerta-altistuksena tai pitkän ajan matalan pitoisuuden altistuksena. Monikemikaaliherkkyys voi riittävästi edettyään olla erittäin vaikea ja invalidisoiva sairaus.
Miten monikemikaaliherkkyys määritellään?
Konsensuskriteeristö määriteltiin ensin vuonna 1989, jonka laati 89 monitieteenalaista lääkäriä ja tutkijaa. Määritelmää muokattiin vuonna 1999 ja nykymuodossaan konsensuskriteerit määrittelevät MCS:n seuraavasti (1):
- kyseessä on krooninen tila
- oireet ilmenevät toistuvasti kemikaalialtistuksessa
- oireita aiheuttavat jo pienet kemikaalien pitoisuudet
- useat erilaiset kemikaalit aiheuttavat oireita
- oireet poistuvat, kun niitä aiheuttava kemikaali poistetaan
- oireita on useissa eri elimissä
Lähde:
1. Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health. 1999 May-Jun;54(3):147-9.
Monet ihmiset saavat oireita kemikaaleista, mutta kaikki kemikaalioireilu ei kuitenkaan ole allergiaperusteista. Oireilua tapahtuu myös mekanismilla, jota ei vielä kunnolla tunneta. Tällaisesta oireilusta käytetään nimitystä kemikaaliherkkyys tai kemikaaliyliherkkyys. Oireilua esiintyy esim. limakalvo-oireina ja hengitysvaikeuksina. Kemikaaliherkistyneen ainoa toimiva hoito on välttää oireita aiheuttavia kemikaaleja/ärsykkeitä.
Jos altistus kuitenkin on jatkuvaa, voi oireilu voimistua ja sitä voi tapahtua yhä pienemmille kemikaalipitoisuuksille ja yhä useammille kemikaaleille. Kemikaaliherkkyyden vakavasta muodosta käytetään nimitystä monikemikaaliherkkyys tai monikemikaaliyliherkkyys.
Monikemikaaliherkkyys: mitä se on?
Monikemikaaliherkkyys eli MCS (Multiple Chemical Sensitivity) on krooninen sairaus, jossa pienen pitoisuuden kemikaalialtistus useille eri kemikaaleille aiheuttaa voimakkaita oireita, mm. hengitysvaikeuksia, verenkiertohäiriöitä ja neurologisia oireita. MCS:n on sairastuneille laukaissut kemikaalialtistus tai kosteusvaurio-/homerakennusaltistus. Kemikaalialtistus voi laukaista MCS:n joko suurena kerta-altistuksena tai pitkän ajan matalan pitoisuuden altistuksena. Monikemikaaliherkkyys voi riittävästi edettyään olla erittäin vaikea ja invalidisoiva sairaus.
Miten monikemikaaliherkkyys määritellään?
Konsensuskriteeristö määriteltiin ensin vuonna 1989, jonka laati 89 monitieteenalaista lääkäriä ja tutkijaa. Määritelmää muokattiin vuonna 1999 ja nykymuodossaan konsensuskriteerit määrittelevät MCS:n seuraavasti (1):
- kyseessä on krooninen tila
- oireet ilmenevät toistuvasti kemikaalialtistuksessa
- oireita aiheuttavat jo pienet kemikaalien pitoisuudet
- useat erilaiset kemikaalit aiheuttavat oireita
- oireet poistuvat, kun niitä aiheuttava kemikaali poistetaan
- oireita on useissa eri elimissä
Lähde:
1. Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health. 1999 May-Jun;54(3):147-9.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)