tag:blogger.com,1999:blog-21271991777701186672024-03-08T21:40:07.988+02:00Asiaa kemikaaliherkkyydestätpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.comBlogger13125tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-89252200149229358752012-03-03T15:39:00.002+02:002012-03-04T16:46:17.247+02:00Chemiless town -projekti<b>Chemiless town -projektin tarkoitus on ehkäistä sairaan rakennuksen syndroomaa</b><br />
<br />
Huoli ympäristötekijöiden ja rakennusmateriaalien haihduttamien monien kemikaalien haitallisista terveysvaikutuksista erityisesti lapsille on lisääntynyt. Sisäilman laatuun pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska suurin osa ihmisistä viettää suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Erityisesti vastasyntyneet ovat sisätiloissa lähes 24 tuntia vuorokaudessa ja lisäksi äidin elinympäristö vaikuttaa voimakkaasti sikiöön.<br />
<br />
Noin 10% japanilaisista on raportoitu olevan herkistyneitä kemikaaleille ja saavan oireita sisäilman kemikaaleista. Tällaista oireilua kutsutaan nimellä sairaan rakennuksen syndrooma (sick building syndrome, SBS). Oireisiin kuuluvat esimerkiksi huimaus, päänsärky, astma ja kurkkukipu, jotka aiheutuvat haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (volatile organic compounds, VOC). Näitä yhdisteitä haihtuu erityisesti vasta rakennetuissa tai remontoiduissa taloissa, mutta myös uusista kalusteista.<br />
<br />
SBS:stä kärsivien määrä kasvaa, joten tarve myös sisäilman haitallisten kemikaalien hallinnalle kasvaa. Kuitenkin on erittäin hankalaa löytää, mitkä kemikaalit tarkalleen aiheuttavat syndroomaa, joten ei ole käytännöllistä etsiä syytä kemikaali kerrallaan, koska sisäilmassa olevien kemikaalien määrä on lukematon. Ihmiset voivat elää terveesti niin kauan, kun sisäilmassa ei ole sairautta aiheuttavia kemikaaleja, koska SBS:ää esiintyy vain silloin, kun sisäilmassa on ongelmallisia kemikaaleja.<br />
<br />
Chiban yliopiston kampusalueelle on rakenteilla mallikaupunki osana laajempaa tutkimusprojektia. Mallikaupungissa on tarkoitus rakentaa talot ja rakennukset materiaaleista, joissa on niin vähän kemikaaleja kuin mahdollista. Mallikaupunkia kutsutaan nimellä chemiless town. Tässä projektissa useat eri tieteenalat (mm. lääketiede, insinööritieteet) tähtäävät yhteen tarkoitukseen, joka on tulevien sukupolvien terveys. Tavoitteena on rakentaa kaupunki / kylä, jossa ihmiset voisivat elää terveempää elämää. Lisäksi tarkoitus olisi levittää konseptia vastaavanlaisen rakentamisen lisäämiseksi sekä Japanissa, että muualla maailmassa.<br />
<br />
Rakennusten toteuttamiseksi vähäkemikaalisina, on yli 200 eri rakennusmateriaalin haihduttamat VOCit tutkittu etukäteen tutkimuskammiossa. Näistä on valittu käyttöön ainoastaan niitä materiaaleja, jotka haihduttivat vähäisiä pitoisuuksia VOCeja. Vastaavat mittaukset tehtiin myös valituille kalusteille. Chemiless mallikaupungissa on rakennettuna neljä erilaista asuinrakennusta, kirjasto ja sairaala, jossa toimii ympäristölääketieteen klinikka. Lisäksi kaupunkiin on rakennettu koulu, koska koulujen sisäilman laadun parantamisen on todettu olevan kriittistä.<br />
<br />
Tutkijat ovat analysoineet eri rakennuksissa ja huoneissa olevien kemikaalien määrää ja yrittävät edelleen löytää ongelmallisten VOCien lähteitä, jotta niiden määrää voitaisiin yhä vähentää. Mittaustulosten mukaan VOCien määrä on ollut chemiless kaupungin rakennuksissa ja eri huoneissa moninkertaisesti normaalirakentamista alhaisempi. Tutkijat myös seuraavat sisäilman laadun kehittymistä ajan kuluessa. Samaan aikaan arvioidaan ilmanlaatua myös tiloissa olevia ihmisiä seuraamalla. Tutkijoiden mukaan on tullut selväksi, että kun totaali VOCien määrä on alhaisempi, niin myös oireita saavien ihmisten määrä vähenee selkeästi.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Mori C, Todaka E. Establishment of sustainable health science for future generations: from a hundred years ago to a hundred years in the future. Environ Health Prev Med. 2009 Jan;14(1):1-6. Epub 2008 Oct 8. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19568862).<br />
<br />
Nakaoka H. Todaka E. Mori C. An Attempt to Spread the Concept of Sustainable Health Science with Environmental Universal Design for Future Generations. World Academy of Science, Engineering and Technology 54 2009. (http://www.waset.org/journals/waset/v54/v54-212.pdf).tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-42485291247256140572012-02-27T19:16:00.000+02:002012-02-27T19:16:42.356+02:00Uusia tuulia kemikaaliherkkyyden suhteen<b>MCS:n olemassaolon tunnustamisesta</b><br />
<br />
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio on kirjoittanut TTT-lehdessä 1/2012 pääkirjoituksen kemikaaliherkkyydestä (Työ Terveys Turvallisuus 2012). Vainio kirjoittaa, että kemikaaleja esiintyy ympäristössämme entistä enemmän eri muodoissa, joille altistutaan niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Lisäksi hän toteaa, että kemikaaleille myös herkistytään ja että pitkittyessään oireilu saattaa kroonistua, jolloin tavanomaisetkin asiat kuten työn tekeminen, asuminen ja eläminen voivat käydä vaikeiksi tai jopa mahdottomiksi. Vainio kirjoittaa, että viisauden alku on tunnustaa tosiasiat ja että yliherkkyysongelmat kyetään varmasti myös selvittämään, mutta tämä edellyttää vakavaa ja pitkäjänteistä tutkimusta yliherkkyyksien syntymekanismeista sekä ehkäisy- ja hoitokeinoista. Lisäksi Vainio toteaa, että ongelma tulee tunnistaa myös tautiluokituksessa ja että sairastuneista on pidettävä huolta, eikä heitä saa jättää yhteiskunnan suojaverkon ulkopuolelle. Vainion mukaan ongelman ratkaisut vaativat ainakin työ- ja ympäristöterveyden tuntijoita, biolääketieteilijöitä ja immuunivasteen osaajia, neurotieteilijöitä ja altistumisen ymmärtäjiä, mutta myös sosiaaliturvan kehittäjiä. Vainio myös kirjoittaa, että aikaa ei ole hukattavaksi.<br />
<br />
Suomalaiset mepit Satu Hassi, Riikka Manner, Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari ovat 30.11.2011. jättäneet EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien MCS:ää (Hassi ym. 2011). Kysymyksessä on todettu, että MCS on sairaus, joka aiheuttaa enenevässä määrin työkyvyttömyyttä ja että Suomessa on arvioitu, että noin 20 000 henkilöä on pysyvästi työkyvyttömänä vakavan kemikaaliyliherkkyyden vuoksi. Lisäksi kysymyksessä todetaan, että diagnoosinumeron puuttuessa sairastuneet eivät ole oikeutettuja sosiaaliturvaan kuten sairauspäivärahoihin tai tuettuun asumiseen. Kysymyksessä tuodaan myös esiin se, että lukuisat uudet tutkimukset osoittavat, että kyseessä on fyysinen tauti ja että vaikka kemikaaliherkkyyttä ei osata nykytiedolla lääketieteellisesti parantaa, on todettu, että varhaisella altistukseen puuttumisella voidaan taudin kehittyminen invalidisoivaksi estää. Komission vastauksessa (Dallin 2012) todetaan mm. että kansainvälinen tautiluokitus (ICD) kuuluu kokonaisuudessaan Maailman terveysjärjestön WHO:n vastuualaan.ja että komissio tekee yhteistyötä WHO:n kanssa. Lisäksi vastauksessa todetaan, että myrkytykseen liittyvien sairauksien asiantuntijat ovat ehdottaneet uuden koodin käyttöönottoa kemikaaliyliherkkyydelle ja että asiaa tarkastellaan ulkoisia tekijöitä, tapaturmia ja myrkytyksiä käsittelevässä neuvoa-antavassa ryhmässä, jonka WHO on perustanut johtamaan tarkistamisprosessia uutta tautiluokitusta (ICD-11) varten.<br />
<br />
Espanjan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laajassa selvityksessä MCS:stä (Documento de consenso 2011) kirjoitetaan myös MCS-diagnoosin tarpeesta. Selvityksessä mm. todetaan, että MCS-diagnoosi tulisi olla selkeästi merkittynä potilashistoriaan, jotta se osattaisiin ottaa huomioon esim. sairaaloissa MCS-potilaiden hoidossa. Lisäksi selvitys korostaa sitä, että oireilu tulisi terveydenhuollossa tunnistaa mahdollisimman aikaisin, jotta herkistymismekanismin voimistuminen ja muuttuminen krooniseksi voitaisiin ehkäistä.<br />
<br />
Kansallisen diagnoosin (ICD-10:een) ovat MCS:lle virallistaneet Saksa, Itävalta ja Japani. Lisäksi Ruotsissa on diagnoosi SHR:lle, joka tarkoittaa kemikaaliherkkyyttä, joka keskittyy yksinomaan hengitystieoireisiin.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Työ Terveys Turvallisuus, Pääkirjoitus: ”HULLUN AJAN TAUTI”, 1/2012. (http://www.ttl.fi/partner/ttt/1_2012/paakirjoitus_hullun_ajan_tauti/sivut/default.aspx).<br />
<br />
Hassi S. ym. Kirjallisesti vastattava kysymys (E-011169/2011) EU-komissiolle 30.11.2011. (http://www.europarl.europa.eu/RegData/questions/ecrites/2011/011169/P7_QE(2011)011169_FI.doc).<br />
<br />
Dallin J. EU-komission vastaus kirjalliseen kysymykseen (E-011169/2011). 16.1.2012. (http://www.europarl.europa.eu/RegData/questions/reponses_qe/2011/011169/P7_RE(2011)011169_FI.doc).<br />
<br />
Documento de consenso, Sensibilidad Quimica Multiple, 2011. Gobierno de Espana. Ministerio de sanidad politica social e igualdad. 2011. (http://www.mspsi.gob.es/organizacion/sns/planCalidadSNS/pdf/equidad/SQM_documento_de_consenso_30nov2011.pdf).tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-12642029884890157372012-01-03T16:38:00.000+02:002012-01-03T16:40:38.423+02:00Espanjan sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut laajan selvityksen MCS:stä<b>MCS konsensusdokumentti</b><br />
<br />
Espanjan sosiaali- ja terveysministeriö on 30.11.2011 julkaissut laajan selvityksen MCS:stä, joka katselmoi tämän hetkisen tieteellisen tutkimusnäytön asiaan liittyen. Dokumentti myös listaa lukuisia suosituksia ja toimenpiteitä, joihin terveysviranomaisten pitäisi MCS:n osalta ryhtyä.<br />
<br />
Dokumentissa on paljon asiaa altistumisesta ja siitä, miten altistuminen alkaa jo sikiövaiheessa ja jatkuu läpi koko elämän. Myös turvallisten altistepitoisuuksien todetaan voivan pitkässä juoksussa aiheuttaa haitallisia seurauksia. Koska seuraukset voivat tulla viiveellä altistumiseen nähden, niin syy-yhteyttä voi olla vaikea todentaa. Jos eri altisteet vaikuttavat samoja toksikologisia reittejä pitkin, niin yhteisvaikutukset voivat olla oletettua voimakkaampia. Siten todetaan, että tutkimuksen pitäisi siirtyä yksittäisten altisteiden vaikutuksen tutkimisesta eri altisteitten yhteisvaikutuksen tutkimiseen, koska on alkanut olla näyttöä siitä, että entistä pienemmät ja aiemmin turvalliseksi oletetut pitoisuudet riittävät haitallisten vaikutusten laukaisemiseen ja että eri altisteitten yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. Siksi dokumentissa todetaan, että turvallisten pitoisuuksien määrittäminen voi olla vaarallista. Myös sen todettiin olevan loogista, että vasta nyt ollaan alettu isossa mittakaavassa nähdä lisääntyneitten ympäristöaltisteitten pitkäaikaisvaikutuksia.<br />
<br />
Selvityksessä todetaan, että MCS:n etiologiaa ei tunneta ja esiteltiin teoriat, joita MCS:n selittämiseksi on esitetty. Näitä teorioita ovat mm. psykologinen/psykiatrinen hypoteesi, geneettinen hypoteesi, olfactory hypoteesi, neurologinen hypoteesi, typpioksidi -hypoteesi, mitokondrioiden hapetus-pelkistys -hypoteesi jne. Selvitys katselmoi jokaista teoriaa tukevat tieteelliset todisteet ja tekee niistä yhteenvedon. Hypoteeseista todetaan yhteenvetona, että sairauden geneettisestä tai psykologisesta/psykiatrisesta alkuperästä ei ole johdonmukaisia todisteita. Kolme toisiinsa kytkeytyvää teoriaa nostetaan esiin MCS:n selittäjänä eli CNS (keskushermosto), immuunijärjestelmä ja endokriininen järjestelmä.<br />
<br />
MCS:n ehkäisystä ja hoidosta todetaan, että toimivin hoito on altisteiden välttäminen. Todetaan, että menetelmät välttämiseen ja asumisen sopeuttamiseen ovat paljon tehokkaampia kuin mikään oireellinen hoito. Välttämisen todetaan vaativan eristäytymistä, mutta että se on vaikeaa johtuen päivittäisistä henkilökohtaisista ja ammatillisista tarpeista. Kuitenkin oleellista on muuttaa elämäänsä altisteita välttäväksi. Selvityksessä korostetaan myös tuuletuksen (ilmakierron) lisäämistä kotona ja tiloissa, joissa oireillaan ja että kosteudesta kärsiviä tiloja pitää välttää. Selvityksessä todetaan, että muutokset elämässä voivat olla niin suuria, että siihen tarvitaan myös psykologista tukea. Oireilun mahdollisimman aikaisen tunnistamisen merkitystä terveydenhuollossa korostetaan, jotta voitaisiin ehkäistä herkistymismekanismin voimistuminen ja muuttuminen krooniseksi. Dokumentissa suositeltiin jopa koko väestön yleisen altistumisen vähentämistä.<br />
<br />
MCS:n todetaan merkittävästi vaikuttavan moniin elämän eri osa-alueisiin, kuten esim. työhön ja ihmissuhteisiin. Työnteon todetaan olevan yksi pahiten MCS:n seurauksena kärsimistä alueista. Tämän osalta korostetaan, että herkistyneet voivat saada oireita jo alle turvallisten altistepitoisuuksien, jolloin ei voida tuijottaa nykyisiä rajoja. Todetaan, että potilaat pitää silti saada irti altistuksista. Keinoja olivat mm. ilmanvaihdon lisääminen, työpisteen siirtäminen, toimenkuvan muuttaminen, väliaikaisen työkyvyttömyyden myöntäminen akuutissa oirevaiheessa ja vaikeimmissa tapauksissa pysyvän työkyvyttömyyden myöntäminen. Myös se todettiin, että työpaikalla käytettävät pesuaineet ja muiden käyttämien hajusteitten vaikutus tulee huomioida.<br />
<br />
MCS:llä siis todettiin olevan mittavat vaikutukset sairastuneiden elämään. Todettiin, että huomattava prosenttiosuus kroonisesti MCS-sairaista ajautuu työkyvyttömyyteen. Lisäksi todettiin, että monien tutkimusten mukaan MCS:llä on suurempi vaikutus potilaiden elämänlaatuun kuin muilla kroonisilla sairauksilla tai vammoilla. Näin ollen korostettiin, että terveydenhuollon tulee keskittyä oireiden helpottamiseen ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen, koska toimivaa lääketieteellistä hoitoa ei tunneta.<br />
<br />
Joidenkin altisteitten aiheuttamien neurotoksisten vaikutusten todetaan voivan vaikuttaa MCS-potilaiden mielenterveyteen ja siten voivan laukaista psykologisia ilmentymiä tai vaikuttaa erityisesti potilaisiin, joilla on mahdollisia edeltäviä psykiatrisia häiriöitä.<br />
<br />
Selvityksessä todetaan, että terveydenhuollon pitäisi tarjota potilaalle dokumentti, jossa on lääketieteellinen diagnoosi MCS:stä ja että diagnoosin pitäisi olla selkeästi esillä potilaan kliinisessä historiassa. MCS myös pitää kommunikoida sairaalahenkilökunnan tietoon muiden toimenpiteiden varalta. Lääketieteellisen ja myös muun henkilöstön pitää olla tietoisia MCS-potilaitten hoidon erityisvaatimuksista. Lisäksi korostetaan, että terveydenhuoltohenkilöstö tulee kouluttaa MCS:n oireiden ja merkkien mahdollisimman aikaiseen tunnistamiseen.<br />
<br />
Yleisiä suosituksia terveyden edistämiseen on, että pitäisi järjestää sosiaalisia kampanjoita (mainoksia, mediahuomiota, workshoppeja ja seminaareja) MCS:n parempaa tiedostamista varten. Dokumentissa suositellaan myös useita eri tutkimussuuntia MCS:n ja sen vaikutusten parempaa tieteellistä ymmärrystä varten.<br />
<br />
<br />
Lähde:<br />
<br />
Documento de consenso, Sensibilidad Quimica Multiple, 2011. Gobierno de Espana. Ministerio de sanidad politica social e igualdad. 2011. (http://www.mspsi.gob.es/organizacion/sns/planCalidadSNS/pdf/equidad/SQM_documento_de_consenso_30nov2011.pdf).tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-37803972286403037872011-07-26T16:40:00.000+03:002011-07-26T16:40:03.942+03:00Onko MCS:lle olemassa virallista diagnoosia?<b>MCS ja diagnoosinumero</b><br />
<br />
Jotkut maat ovat reagoineet MCS:n yleistymiseen ja virallisesti tunnustaneet sen olemassaolon fyysisenä sairautena. Nämä maat ovat tehneet MCS:stä kansallisen lisäyksen ICD-10:iin (kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä).<br />
<br />
Saksassa on MCS:lle virallistettu diagnoosinumeroksi T78.4. Myös Itävalta on virallistanut MCS:lle tämän saman diagnoosinumeron. T78.4 tarkoittaa määrittelemätöntä allergiaa.<br />
<br />
Japanissa on MCS:lle virallistettu diagnoosinumeroksi T65.9. Tämä diagnoosinumero tarkoittaa määrittelemättömän aineen myrkkyvaikutusta.<br />
<br />
Ruotsissa on otettu käyttöön R06.8 SHR, joka ei ole suoranaisesti diagnoosinumero MCS:lle, vaan SHR:lle. SHR on eräs MCS:n muoto ja se tarkoittaa kemikaaliherkkyyttä, joka keskittyy yksinomaan hengitystieoireisiin. R06.8 tarkoittaa määrittelemätöntä hengityksen poikkeavuutta.tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-81038046461468138272011-07-14T20:25:00.000+03:002011-07-14T20:25:00.385+03:00Tuoksuherkkyys<b>Ovatko tuoksut oireitten todellinen aiheuttaja?</b><br />
<br />
Kemikaaliherkkyyden syyksi on myös esitetty reaktiota tuoksuille. Myös Suomeen lanseerattu termi kemikaaliherkistymistä ja MCS:ää kuvaamaan kulkee nimellä tuoksuherkkyys. Tuoksuherkkyydessä on esitetty, että reaktio oireiluun välittyisi hajuaistin (olfactory response) kautta ja että tuoksuherkän hajuaisti ei ajan mittaan vain tottuisi tuoksuun tai hajuun.<br />
<br />
Martin Pall kirjoittaa review-artikkelissaan (2009) reaktiosta tuoksuille, että ei ole olemassa tutkimuksia, jotka todistaisivat, että MCS:n keskeinen reaktio tapahtuisi olfactory responsen (hajuaistin) kautta. Sen sijaan hän toteaa, että keskeinen reaktio tapahtuu jonkin muun mekanismin kautta ja esittää todisteeksi useita tutkimuksia tukemaan tätä väitettä. Esimerkkinä hänen referoimistaan tutkimuksista voisi mainita tutkimukset, jotka ovat todistaneet, että reaktio kemikaaleille tapahtuu, vaikka hajuaisti suljetaan pois altistustilanteesta (esim. Millqvist et al. 1999; Millqvist ja Löwhagen 1996). Pall toteaa, että olfactory systeemi voi olla mukana reaktion tapahtumisessa, mutta sen rooli ei ole keskeinen. Hän tiivistää asian siten, että kyseessä on reaktio kemikaaleille, joilla monilla on haju, ei reaktio hajuille.<br />
<br />
Eva Millqvist, joka on alan johtavia tutkijoita, tiivistää oireilun kemikaaleille siten, että oireet kemikaaliärsykkeille eivät aiheudu hajuaistin kautta, vaan elimistön yleisen kemikaaliaistimuksen kautta (Millqvist 2010). Hän myös kirjoittaa, että kemikaaleilla usein on haju, joka on harhaanjohtanut siihen uskomukseen, että hajut itsessään olisivat oireilun aiheuttaja.<br />
<br />
Stephen Genuis kirjoittaa review-artikkelissaan (2010), että kemikaalit voivat aiheuttaa oireita pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.<br />
<br />
Millqvist E, Bengtsson U, Löwhagen O. Provocations with perfume in the eyes induce airway symptoms in patients with sensory hyperreactivity. Allergy. 1999 May;54(5):495-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10380782)<br />
<br />
Millqvist E, Löwhagen O. Placebo-controlled challenges with perfume in patients with asthma-like symptoms. Allergy. 1996 Jun;51(6):434-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8837670)<br />
<br />
Millqvist E. Introductory information about sensory hyperreactivity and airway symptoms induced by chemicals and scents. (http://www.tilia.se/pdf/english_pocket_2010.pdf).<br />
<br />
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-35942365468982797002011-07-10T16:30:00.000+03:002011-07-10T16:30:54.312+03:00Mitä hajustetut tuotteet haihduttavat?<b>Hajustettujen kulutustuotteiden haihduttamia VOCeja</b><br />
<br />
USAlainen tutkimus (Steinemann et al. 2010) analysoi VOCeja (Volatile Organic Compounds), joita hajustetut kulutustuotteet haihduttavat. Tutkimuksessa analysoitiin 25:ttä hajustettua tuotetta sisältäen mm. pyykinpesutuotteita, henkilökohtaisen hygienian tuotteita (saippuoita, voiteita, shampoita) ja ilmanraikastimia. Jokainen valittu tuote kuului tuotekategoriansa viiden myydyimmän tuotteen joukkoon ja yli puolet oli kategoriansa myydyin tuote USAssa.<br />
<br />
Analyysi löysi kaikkiaan 133 yksittäistä VOCia. Löydetyistä 133:sta eri VOCista, 24 on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ainakin yhden liittovaltion lain mukaan. Jokainen tutkittu tuote haihdutti yhdestä kahdeksaan tällaista myrkyllistä tai haitallista kemikaalia. Yhdeksästätoista yleisimmästä kemikaalista viisi kuului tällaisiin kemikaaleihin. Lisäksi yksitoista (44%) tuotteista haihdutti yhtä tai useampaa karsinogeenia, joille U.S. Environmental Protection Agencyn mukaan ei ole turvallisen altistumisen alarajaa.<br />
<br />
133:sta yksittäisestä VOCista tutkituissa tuotteissa vain yksi VOC (kahdessa tuotteessa) oli listattu tuote-etiketissä ja vain kaksi VOCia (toinen viidessä tuotteessa ja toinen yhdessä) oli listattu tuotteen käyttöturvatiedotteessa.<br />
<br />
25:stä tuotteesta yksitoista esitti väitteen, että tuote on vihreä, ”green” tai vastaavanlaisesti ”organic”, ”non-toxic” tai ”natural”. Jokainen näistä vihreistä tuotteista haihdutti vähintään kahta VOCia, joka on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ja neljä tuotteista haihdutti vähintään yhtä karsinogeenia.<br />
<br />
Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, voiko näistä haihtuvista kemikaaleista aiheutua terveyshaittoja, vaan tutkimuksen tarkoitus oli tutkia kemikaaleja, joita hajustetut tuotteet haihduttavat. Osan haihtuvista kemikaaleista todettiin omaavan tarvetta lisätutkimuksiin, koska niillä on potentiaalia muodostaa sekundäärisiä ympäristömyrkkyjä yhteisvaikutuksessa muiden kemikaalien kanssa.<br />
<br />
<br />
Lähde:<br />
<br />
Steinemann AC, MacGregor IM, Gordon SM, Gallagher LG, Davis AL, Ribeiro DS, and Wallace LA. Fragranced Consumer Products: Chemicals Emitted, Ingredients Unlisted. Environmental Impact Assessment Review, 2010.<br />
<br />
<br />
Lisätietoa hajustetuista tuotteista haihtuvista kemikaaleista:<br />
<br />
Myrkyllisiä kemikaaleja hajustetuissa pyykinpesutuotteissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia).<br />
<a href="http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Fragranced%20Laundry%20Products.pdf">http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Fragranced%20Laundry%20Products.pdf</a><br />
<br />
Myrkyllisiä kemikaaleja ilmanraikastimissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia):<br />
<a href="http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Air%20Fresheners.pdf">http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Air%20Fresheners.pdf</a>tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-5104390449015134072011-07-07T16:30:00.000+03:002011-07-07T16:32:05.302+03:00Miten kemikaaliherkkyys (ja MCS) kehittyy?<b>Reitti yliherkkyyssairauteen</b><br />
<br />
Reitti yliherkkyyssairauteen näyttää sisältävän kolme peräkkäistä vaihetta: 1) altistuminen ensisijaiselle altisteelle (toxicant); 2) hypersensitiivisyystilan kehittyminen (heikentynyt sietokyky johtuen altistumisesta (TILT)); ja 3) matalan pitoisuuden altisteiden laukaisemat (triggeröimät) monimuotoiset kliiniset reaktiot. Mekanismin TILT (Toxicant Induced Loss of Tolerance) esitteli ensimmäisenä Claudia Miller vuonna 1996 toksikologian julkaisussa.<br />
<br />
Joka tapauksessa mekanismi yliherkkyyssairauteen sisältää vaiheet: altistuminen, sairauden kehittyminen ja oireitten triggeröinti.<br />
<br />
<b>Yliherkkyyssairauden kehittyminen</b><br />
<br />
Mikä tahansa merkittävä altistuminen, joka on elimistölle vieras, voi joko yksin tai yhdessä muiden altisteiden kanssa aiheuttaa hypersensitiivisen (yliherkkyys) tilan. Primäärinen altiste tai altisteitten kombinaatio voi johtua monista lähteistä, esim. haitallisesta kemiallisesta altistumisesta – yksittäisestä merkittävästä altistumisesta tai kroonisesta kuukausia tai vuosia kestävästä matalan pitoisuuden altistumisesta; elimistölle vieraasta materiaalista (implantti) tai biologisesta altistumisesta, kuten homealtistumisesta.<br />
<br />
Vaikka herkistymissairaus voi aiheutua yksittäisestä haitallisesta altistumisesta, vaikuttaa että reitti herkistymissairauteen määrittyy kokonaiskuormasta ts. altisteitten elimistöön kerryttämästä kuormasta – mitä suurempi kokonaiskuorma, sitä todennäköisemmin sietokyky heikkenee ja hyperherkistyminen kehittyy. Altistuminen, joka myötävaikuttaa yliherkkyyssairauden syntymiseen, voi alkaa missä tahansa elämänvaiheessa, mukaan lukien raskausvaiheessa vertikaalisen transmission (äidin synnytyskanava) kautta. Haitallinen kemikaalialtistuminen ja homealtistuminen vaikuttavat olevan yleisimmät laukaisevat altistetekijät.<br />
<br />
Heikentyneen sietokyvyn tai hypersensitiviisyyden taso usein vastaa altisteitten elimistöön biokerryttämän kokonaiskuorman voimakkuutta. Jos yksilön elimistön kuormittuminen edelleen jatkuu, hypersensitiivisyys pahenee, jolloin oireet lisääntyvät ja voimistuvat sekä tapahtuu herkistymistä laajemmalle joukolle ärsyttäviä yhdisteitä.<br />
<br />
<b>Oireitten triggeröinti</b><br />
<br />
Sairauden syntyvaiheen jälkeen altistunut yksilö tulee hyperreaktiiviseksi laajalle joukolle matalan pitoisuuden kemikaaleja tai ruoka-aineita, jotka eivät aiheuta oireita terveille yksilöille. Ärsykkeet eivät välttämättä ole kemiallisesti liittyviä sairauden ensisijaisesti synnyttäneeseen altisteeseen, esim. sotilas, joka on altistunut kemiallisille aseille (jotka käynnistivät TILTin), voi myöhemmin tulla herkistyneeksi tietyille hajusteille ja siivousaineille.<br />
<br />
Mahdolliset ärsykkeet sisältävät laajan joukon kemikaaleja, kuten pakokaasut, aromiaineet ruuissa, sekalaiset hajusteet, petrokemikaalit, ilmanraikastimet, kodin materiaaleista haihtuvat kemikaalit (esim. liimatuista lattioista, maaleista), painomuste, synteettiset kemikaalit vaatteissa jne. Vaikka oireita synnyttävät triggerit voivat vaihdella yksilöittäin, on toistuvasti osoitettu, että tietyt triggerit ovat yhteisiä monille herkistyneille. Oireita laukaisevien ärsykkeitten määrä on usein verrannollinen elimistön altisteitten kokonaiskuormalle ts. henkilöillä, joilla on raskas perimmäinen kokonaiskuorma, poikkeuksetta on myös monia oireita laukaisevia ärsykkeitä. Oireitten triggeröinti voi tapahtua ärsyketasoilla ts. pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.<br />
<br />
Kirjoitus perustuu review-artikkeliin (Genuis 2010) ja sen katselmoimiin tutkimuksiin.<br />
<br />
<br />
Lähde:<br />
<br />
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-54102793157324934222011-07-05T22:39:00.000+03:002011-07-09T10:39:13.165+03:00Mikä aiheuttaa kemikaaliherkkyyttä ja MCS:ää?<b>Kemikaalialtistumisen vaikutus</b><br />
<br />
Monet tiedemiehet ympäri maailman ovat havainnoineet ja tutkineet tapahtumia, jotka näyttävät antavan vakuuttavan selityksen herkistymissairauksien syntymiselle ja nopealle yleistymiselle. Esim. 9/11-tragedian ja Persianlahden sodan jälkeen huomattavalle prosentille aiemmin terveitä yksilöitä, jotka olivat tekemisissä haitallisten altisteiden kanssa, havaittiin kehittyvän yliherkkyystiloja, allergisia tiloja ja diagnosoimattomia sairauksia, joita ei ennen altistumista esiintynyt. Vakavia terveysongelmia ja aiemmin esiintymättömiä yliherkkyyksiä on dokumentoitu myös monilla Bhopalin teollisuuskatastrofista (Intia, 1984) selvinneillä, jossa noin puoli miljoonaa ihmistä altistui useille tuholaismyrkkytehtaan kemikaaleille. Monet krooniset oireet näillä ihmisillä voidaan kuvata MCS:nä.<br />
<br />
Kymmenissä tutkimuksissa raportoidaan toistuvaa kuviota, jossa kemiallinen altistus on edeltänyt MCS:n kehittymistä, tyypillisesti yksittäisenä korkean pitoisuuden altistumisena tai lukuisina matalan pitoisuuden altistumisina. Kemikaalit, jotka ovat tyypillisimpiä aiheuttajia ovat VOCit (Volatile Organic Compounds) sekä tuholaismyrkyt. Useissa tutkimuksissa myös raportoidaan, että altistuminen VOC-kemikaaleille, joita haihtuu ”sairaan rakennuksen syndrooma” –tapauksissa, selvästi aiheuttaa MCS:ää. Myös homealtistumisen ”sairaissa rakennuksissa” on viitattu aiheuttavan yliherkistymisiä ja MCS:ää.<br />
<br />
MCS:n on havaittu olevan selvästi yleisempää monissa ammateissa, joissa on altistumista MCS:ään liitetyille kemikaaleille, verrattuna ammatteihin, joissa tällaista altistumista ei ole. Tutkimuksissa on myös havaittu merkittäviä eroja herkistymissairauksien ja MCS:n kaltaisten oireitten yleisyydessä ammatissaan altistuneilla työntekijöillä verrattuna samassa ammatissa toimiviin altistumattomiin työntekijöihin.<br />
<br />
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että MCS:ää on saatu aiheutettua myös eläinkokeissa siihen liitetyillä kemikaaleilla. Näissä tutkimuksissa on havaittu altistumisen seurauksena syntyvän hermostollista herkistymistä, ristikkäistä herkistymistä eri kemikaalien välille sekä progressiivista herkistymistä.<br />
<br />
Kirjoitus perustuu kahteen review-artikkeliin (Genuis 2010; Pall 2009) ja niiden katselmoimiin tutkimuksiin.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)<br />
<br />
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-478219297092849622011-07-01T13:50:00.000+03:002011-07-01T13:55:52.741+03:00MCS:n vaikutukset yhteiskunnalle<b>Kemikaaliherkkyyden ja MCS:n vaikutus työpaikkoihin</b><br />
<b><br />
</b>MCS:llä on merkittävät vaikutukset yhteiskunnalle, koska sen seurauksena huomattava määrä ihmisiä on menettänyt työpaikkansa. USAssa heitä on eri tutkimusten mukaan 1,4 - 1,8% väestöstä (esim. Caress ja Steinemann 2003) ja Tanskassa 0,8% väestöstä (Berg et al. 2008). Siten MCS aiheuttaa merkittävästi menetettyä tuottavuutta, menetettyjä verotuloja sekä menetettyä kulutusta.<br />
<br />
Työpaikkansa MCS:n seurauksena menettäneiden lisäksi oma vaikutuksensa yhteiskunnalle ja tuottavuudelle tulee myös lievemmin kemikaaliherkkien osalta. Sisäilmassa olevien kemikaalien aiheuttamat oireet (esim. päänsärky, hengenahdistus) vaikuttavat alentavasti työntekijöiden tuottavuuteen ja vähentävät myös tehtyjä työtunteja sairauspoissaolojen muodossa.<br />
<br />
<b>Ympäristösairauden yhteiskunnalliset vaikutukset</b><br />
<b><br />
</b>MCS:n yhteiskunnallisia vaikutuksia on kartoitettu kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000). Siinä arvioitiin ympäristösairauden aiheuttamia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.<br />
<br />
Selvityksen mukaan Health Canada on määritellyt menetetyn tuottavuuden suurimmaksi yksittäiseksi kustannukseksi pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Tämän menetyksen todetaan olevan erityisen korkea ympäristösairailla, koska suuri joukko ihmisiä on kyvyttömiä tekemään palkallista työtä. Arviolta jopa puoli miljoonaa kanadalaista ei voi tehdä palkallista työtä ympäristösairauden seurauksena. Tämä johtaa yli kymmeneen miljardiin dollariin menetettynä tuottavuutena vuosittain ja maksaa siten yhteiskunnalle valtavasti menetettyinä verotuloina. Tämän lisäksi arvioidaan ympäristösairauden seurauksena noin miljoonan kanadalaisen tuottavuuden olevan heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä sairautensa vuoksi.<br />
<br />
Selvityksessä myös todetaan, että ympäristösairauksia ei tunnusteta Kanadassa, jolloin ne ovat harvoin diagnosoituja. Tämän todetaan johtavan siihen, että terveydenhuollon resursseja haaskataan tarpeettomilla lääkärikäynneillä ja hoidoilla, kun terveydenhuoltojärjestelmä yrittää selvitä potilaista, jotka ovat väärin diagnosoituja ja virheellisesti hoidettuja. Ja mitä pitemmälle potilas menee ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa, sitä vaikeammiksi oireet tulevat ja sitä todennäköisemmin potilaan tila muuttuu krooniseksi. Tämän todetaan aiheuttavan yli miljardi dollaria terveydenhoitokustannuksina vuosittain, jotka voitaisiin välttää, jos sairaus diagnosoitaisiin ja hoidettaisiin ajoissa. Lisäksi tulee yli miljardi dollaria vältettävinä työkyvyttömyyskorvauksina joka vuosi.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)<br />
<br />
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)<br />
<br />
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-51536669360145124602011-06-28T22:02:00.000+03:002011-07-09T10:33:05.006+03:00MCS:n vaikutuksia sairastuneiden elämään<b>Tutkimus MCS:n vaikutuksista elämänlaatuun</b><br />
<br />
Amerikkalainen tutkimus (Gibson ja Vogel 2009) selvitti MCS-potilaiden elämänlaatua sekä sairauteen liittyvää toimintakyvyttömyyttä. Potilaat raportoivat seuraavia elämänvaikutuksia MCS:n seurauksena: jyrkkä pudotus vuosituloihin, sosiaalinen eristäytyminen, työpaikan menettäminen ja jopa asumista erittäin epätavallisissa olosuhteissa, kuten autoissa, teltoissa, parvekkeilla tai täysin kodittomaksi joutumista.<br />
<br />
Tutkimuksen mukaan MCS:ään liittyvä toimintakyvyttömyys vaihteli lievistä vakaviin haittoihin riippuen sairauden vakavuusasteesta. Lievemmin sairastuneet olivat työkykyisiä, mutta vakavammin sairastuneet kohtasivat vakavia haittoja, joihin kuuluivat työn menettäminen, ihmissuhteiden menettäminen, julkisiin tiloihin pääsemättömyys sekä kaikenlaisen henkilökohtaisen mukavuuden menettäminen.<br />
<br />
MCS:n vaikutusten arviointiin käytettiin Sickness Impact Profilea (SIP), joka mittaa sairauden vaikutuksia potilaiden päivittäiseen elämään. Tutkittavat henkilöt osoittivat suurempaa toimintakyvyttömyyttä SIP-tuloksissa kuin potilaat suurimmassa osassa muita, paremmin hyväksyttyjä ja ymmärrettyjä sairauksia ja vammoja, joita on julkaistuissa tutkimuksissa raportoitu. Itseasiassa julkaistuissa tutkimuksissa oli vain joitain sairauksia ja vammoja, jotka osoittivat SIP-tuloksissa suurempaa toimintakyvyttömyyttä kuin MCS. <br />
<br />
Tutkimuksessa todettiin, että MCS:llä on merkittävät vaikutukset siitä kärsivien potilaiden elämänlaatuun, ja että sen lääketieteellinen hoito on lähes olematonta, vaikka se aiheuttaa vakavaa toimintakyvyttömyyttä.<br />
<br />
<b>Ympäristösairauksien vaikutukset sairastuneiden elämään</b><br />
<br />
Kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000) tutkittiin ympäristösairauden vaikutusta sairastuneiden elämään. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.<br />
<br />
Selvityksessä todetaan, että noin miljoonan kanadalaisen tuottavuus on heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä ympäristösairauden takia. Jopa puolen miljoonan kanadalaisen arvioitiin olevan kyvyttömiä tekemään palkkatyötä ja olevan eristäytyneitä ympäristösairauden seurauksena. Siten ympäristösairaudella todettiin voivan olla suunnaton vaikutus yksilöiden taloudelliseen tilanteeseen, koska sairauden pahentuessa sairauskulut ja kodin saneerauskulut kasvavat samalla, kun sairastuneen kyky ansaita toimeentulo heikkenee.<br />
<br />
Tuhansien kanadalaisten todetaan olevan absoluuttisen kodittomia ja huomattavasti suuremman joukon suhteellisesti kodittomia ympäristösairauden aiheuttamana. Täysin kodittomat (absoluuttisesti kodittomat) asuvat ympäristösairauden seurauksena puistoissa, autoissa tai teltoissa. Vaikka osalla kodittomista olisikin taloudelliset mahdollisuudet hankkia asunto, he eivät onnistu löytämään sairaudelleen soveltuvaa asuntoa. Edulliset vuokratalot harvoin soveltuvat materiaaleiltaan ja sisäilmaltaan vakavasti ympäristösairaille, joten monilla sairastuneilla ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia soveltuvaa asuntoa.<br />
<br />
Suhteellisesti kodittomilla todettiin olevan koti, mutta he eivät voi asua niissä ilman, että se vaikuttaa heidän sairautensa tilaan. Suurin osa vakavasti ympäristösairaista todennäköisesti kuuluu tähän kategoriaan. Ne sairastuneista, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa tai saneerata sairaudelleen soveltuvaa asuntoa, ovat alttiita kuulumaan tähän ryhmään.<br />
<br />
Selvityksen mukaan vakavasti ympäristösairaat joutuvat eristäytymään yhteiskunnasta, koska he joutuvat välttämään julkisia tiloja ja sosiaalisia ympäristöjä niiden sisäilman ja ympäristön kemikaalien vuoksi. Tämä tarkoittaa menetettyjä työmahdollisuuksia, menetettyjä koulutusmahdollisuuksia, menetettyjä harrastuksia, menetettyjä sosiaalisen elämän mahdollisuuksia, kuten eristäytymistä ystävistä ja jopa perheestä. Myös hajoavat avioliitot, sairauden synnyttämät jännitteet perheissä sekä itsemurhat mainittiin kuuluvan vakavan ympäristösairauden seurauksiin.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Gibson, P.R., & Vogel, V.M. 2009. Sickness related dysfunction in persons with self reported multiple chemical sensitivity at four levels of severity. Journal of Clinical Nursing, 18, 72-81. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19120734)<br />
<br />
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-32540844320620766542011-06-22T16:47:00.000+03:002011-07-09T10:40:02.252+03:00Lääketieteellisiä löydöksiä MCS:stä<b>Tutkimuslöydöksiä MCS:stä</b><br />
<br />
Tutkimuksen (De Luca et al. 2010) mukaan MCS:ssä on kyse elimistön puolustusjärjestelmän vakavista ja monimuotoisista toimintahäiriöistä. Löydösten pohjalta todetaan, että MCS:lle on tunnusomaista joukko biokemiallisia ja immunologisia häiriöitä. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että havaitut metaboliset ja immunologiset parametrit pitäisi ottaa harkintaan sekä MCS:n biologiseksi määrittelyksi, että sen diagnosoimiseksi.<br />
<br />
Tutkimuksessa (Orriols et al. 2009) selvitettiin voidaanko MCS-potilailla havaita muutoksia aivojen SPECT-kuvauksessa kemikaalialtistuksen jälkeen verrattuna terveisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa havaitiin, että terveille turvallista pitoisuutta vastaava kemikaalialtistus aiheuttaa muutoksia MCS-potilaiden aivotoiminnassa, jotka viittaavat sairauden neurogeeniseen alkuperään. MCS-potilaat osoittivat neurokognitiivista heikkenemistä kemikaalialtistuksen jälkeen.<br />
<br />
Tutkimuksen (Kimata 2004) mukaan plasmatasot SP (substanssi P), VIP (vasoactive intestinal peptide) ja NGF (hermokasvutekijä) ovat merkittävästi koholla MCS-potilailla verrattuna terveisiin kontrolleihin. VOC-altistuksella ei ollut vaikutusta terveitten verrokkien plasmatasoihin (SP, VIP, NGF ja histamiini), kun taasen MCS-potilailla VOC-altistus edelleen nosti kyseisiä plasmatasoja merkittävästi. Tulokset indikoivat, että MCS-potilaat saattavat kärsiä neurogeenisestä tulehduksesta, joka pahentuu VOC-altistuksessa.<br />
<br />
<b>Lisää tietoa ja tutkimuslöydöksiä MCS:stä</b><br />
<br />
MCS:stä on myös paljon muita tutkimuslöydöksiä kuin edellä mainitut tutkimukset. Löydöksiä on käsitelty laajemmin review-artikkelissa (Genuis 2010), joka tekee yhteenvedon MCS-tutkimuksen nykytilasta ja löydöksistä. Lisäksi artikkeli (Pall 2009) tekee laajan katsauksen MCS:n toksikologisesta luonteesta ja sitä tukevista tutkimuksista. Pallin artikkeli esittää myös teorian selittämään MCS:ää ja sen monimuotoisia oireita (biokemiallinen vicious-cycle (NO/ONOO- cycle)).<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047)<br />
<br />
Orriols R, Costa R, Cuberas G, Jacas C, Castell J, Sunyer J. Brain dysfunction in multiple chemical sensitivity. J Neurol Sci. 2009 Dec 15;287(1-2):72-8. Epub 2009 Oct 3. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19801154)<br />
<br />
Kimata H. Effect of exposure to volatile organic compounds on plasma levels of neuropeptides, nerve growth factor and histamine in patients with self-reported multiple chemical sensitivity. Int J Hyg Environ Health. 2004 Feb;207(2):159-63. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15031958)<br />
<br />
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)<br />
<br />
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-59091224866961450032011-06-18T11:04:00.000+03:002011-06-22T17:16:26.207+03:00Kemikaaliherkkyyden yleisyys<b>Miten yleistä kemikaaliherkkyys (ja MCS) on?</b><br />
<br />
USAlaisen tutkimuksen (Caress ja Steinemann 2003) mukaan Atlantan metroalueella suoritetusta satunnaisotannasta 12,6% sai oireita kemikaaleista. 3,1%;lla otannasta oli lääketieteellisesti diagnosoitu ympäristösairaus tai MCS. 4%:lla oli vaikeuksia käydä kaupoissa kemikaaliherkkyytensä vuoksi ja 1,8% oli menettänyt työpaikkansa mcs:n takia.<br />
<br />
Tanskalaisen tutkimuksen (Berg et al. 2008) mukaan suur-Kööpenhaminan alueella suoritetusta satunnaisotannasta 27% sai oireita kemikaaleista. 3,7%:lla otannasta oireilu vaikutti ostospaikkojen valintaan, 0,8% oli menettänyt työpaikkansa tai opiskelupaikkansa oireilun vuoksi ja 0,4% oli sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä.<br />
<br />
Kemikaaliherkkyydestä on muitakin yleisyystutkimuksia, jotka osoittavat noin saman mittaluokan ongelmaa kuin nämäkin kaksi tutkimusta. Eri tutkimusten osalta vakavammin oireilevien määrä on ollut varsin yhteneväinen (esim. oireilun vaikutus ostospaikkojen valintaan yleensä n. 4% luokkaa), kun taas lievemmin oireilevien osalta vaihtelu on ollut suurempaa (yleensä 15-33%). Tämän on esitetty johtuvan eri tutkimuksissa käytetyistä hieman vaihtelevista määritelmistä oireilun osalta ja erilaisista tutkimusasetelmista. USAssa vaikutus työpaikkoihin on muissakin tutkimuksissa ollut noin 1,5%:n suuruusluokkaa, kun taas Berg et al. suorittama tutkimus Tanskassa osoitti hieman alhaisempaa vaikutusta (0,8%).<br />
<br />
Tanskan referenssin mukaan Suomessa olisi toista miljoonaa ihmistä, jotka saavat oireita kemikaaleista, lähemmäs 200 000 ihmistä, joilla kemikaaliherkistyminen vaikuttaa ostospaikkojen valintaan, yli 40 000 ihmistä, jotka ovat menettäneet työ- tai opiskelupaikkansa herkistymisensä vuoksi ja yli 20 000 ihmistä, jotka ovat sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä. Jos otannaksi rajataan ainoastaan työikäinen väestö, niin luvut ovat hieman pienempiä, mutta suuruusluokka pysyy kuitenkin samana.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)<br />
<br />
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2127199177770118667.post-36638707179856866852011-06-17T17:58:00.000+03:002011-06-17T17:58:56.354+03:00Kemikaaliyliherkkyys ja MCS<b>Oireita kemikaaleista?</b><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
Monet ihmiset saavat oireita kemikaaleista, mutta kaikki kemikaalioireilu ei kuitenkaan ole allergiaperusteista. Oireilua tapahtuu myös mekanismilla, jota ei vielä kunnolla tunneta. Tällaisesta oireilusta käytetään nimitystä kemikaaliherkkyys tai kemikaaliyliherkkyys. Oireilua esiintyy esim. limakalvo-oireina ja hengitysvaikeuksina. Kemikaaliherkistyneen ainoa toimiva hoito on välttää oireita aiheuttavia kemikaaleja/ärsykkeitä.<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
Jos altistus kuitenkin on jatkuvaa, voi oireilu voimistua ja sitä voi tapahtua yhä pienemmille kemikaalipitoisuuksille ja yhä useammille kemikaaleille. Kemikaaliherkkyyden vakavasta muodosta käytetään nimitystä monikemikaaliherkkyys tai monikemikaaliyliherkkyys.<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
<b>Monikemikaaliherkkyys: mitä se on?</b><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
Monikemikaaliherkkyys eli MCS (Multiple Chemical Sensitivity) on krooninen sairaus, jossa pienen pitoisuuden kemikaalialtistus useille eri kemikaaleille aiheuttaa voimakkaita oireita, mm. hengitysvaikeuksia, verenkiertohäiriöitä ja neurologisia oireita. MCS:n on sairastuneille laukaissut kemikaalialtistus tai kosteusvaurio-/homerakennusaltistus. Kemikaalialtistus voi laukaista MCS:n joko suurena kerta-altistuksena tai pitkän ajan matalan pitoisuuden altistuksena. Monikemikaaliherkkyys voi riittävästi edettyään olla erittäin vaikea ja invalidisoiva sairaus.<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
<b>Miten monikemikaaliherkkyys määritellään?</b><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
Konsensuskriteeristö määriteltiin ensin vuonna 1989, jonka laati 89 monitieteenalaista lääkäriä ja tutkijaa. Määritelmää muokattiin vuonna 1999 ja nykymuodossaan konsensuskriteerit määrittelevät MCS:n seuraavasti (1):<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12pt;"></span><br />
- kyseessä on krooninen tila<br />
- oireet ilmenevät toistuvasti kemikaalialtistuksessa<br />
- oireita aiheuttavat jo pienet kemikaalien pitoisuudet<br />
- useat erilaiset kemikaalit aiheuttavat oireita<br />
- oireet poistuvat, kun niitä aiheuttava kemikaali poistetaan<br />
- oireita on useissa eri elimissä<br />
<br />
<br />
Lähde:<br />
<br />
1. Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health. 1999 May-Jun;54(3):147-9.tpelimakhttp://www.blogger.com/profile/06705420732864756577noreply@blogger.com0