Tutkimus MCS:n vaikutuksista elämänlaatuun
Amerikkalainen tutkimus (Gibson ja Vogel 2009) selvitti MCS-potilaiden elämänlaatua sekä sairauteen liittyvää toimintakyvyttömyyttä. Potilaat raportoivat seuraavia elämänvaikutuksia MCS:n seurauksena: jyrkkä pudotus vuosituloihin, sosiaalinen eristäytyminen, työpaikan menettäminen ja jopa asumista erittäin epätavallisissa olosuhteissa, kuten autoissa, teltoissa, parvekkeilla tai täysin kodittomaksi joutumista.
Tutkimuksen mukaan MCS:ään liittyvä toimintakyvyttömyys vaihteli lievistä vakaviin haittoihin riippuen sairauden vakavuusasteesta. Lievemmin sairastuneet olivat työkykyisiä, mutta vakavammin sairastuneet kohtasivat vakavia haittoja, joihin kuuluivat työn menettäminen, ihmissuhteiden menettäminen, julkisiin tiloihin pääsemättömyys sekä kaikenlaisen henkilökohtaisen mukavuuden menettäminen.
MCS:n vaikutusten arviointiin käytettiin Sickness Impact Profilea (SIP), joka mittaa sairauden vaikutuksia potilaiden päivittäiseen elämään. Tutkittavat henkilöt osoittivat suurempaa toimintakyvyttömyyttä SIP-tuloksissa kuin potilaat suurimmassa osassa muita, paremmin hyväksyttyjä ja ymmärrettyjä sairauksia ja vammoja, joita on julkaistuissa tutkimuksissa raportoitu. Itseasiassa julkaistuissa tutkimuksissa oli vain joitain sairauksia ja vammoja, jotka osoittivat SIP-tuloksissa suurempaa toimintakyvyttömyyttä kuin MCS.
Tutkimuksessa todettiin, että MCS:llä on merkittävät vaikutukset siitä kärsivien potilaiden elämänlaatuun, ja että sen lääketieteellinen hoito on lähes olematonta, vaikka se aiheuttaa vakavaa toimintakyvyttömyyttä.
Ympäristösairauksien vaikutukset sairastuneiden elämään
Kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000) tutkittiin ympäristösairauden vaikutusta sairastuneiden elämään. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.
Selvityksessä todetaan, että noin miljoonan kanadalaisen tuottavuus on heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä ympäristösairauden takia. Jopa puolen miljoonan kanadalaisen arvioitiin olevan kyvyttömiä tekemään palkkatyötä ja olevan eristäytyneitä ympäristösairauden seurauksena. Siten ympäristösairaudella todettiin voivan olla suunnaton vaikutus yksilöiden taloudelliseen tilanteeseen, koska sairauden pahentuessa sairauskulut ja kodin saneerauskulut kasvavat samalla, kun sairastuneen kyky ansaita toimeentulo heikkenee.
Tuhansien kanadalaisten todetaan olevan absoluuttisen kodittomia ja huomattavasti suuremman joukon suhteellisesti kodittomia ympäristösairauden aiheuttamana. Täysin kodittomat (absoluuttisesti kodittomat) asuvat ympäristösairauden seurauksena puistoissa, autoissa tai teltoissa. Vaikka osalla kodittomista olisikin taloudelliset mahdollisuudet hankkia asunto, he eivät onnistu löytämään sairaudelleen soveltuvaa asuntoa. Edulliset vuokratalot harvoin soveltuvat materiaaleiltaan ja sisäilmaltaan vakavasti ympäristösairaille, joten monilla sairastuneilla ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia soveltuvaa asuntoa.
Suhteellisesti kodittomilla todettiin olevan koti, mutta he eivät voi asua niissä ilman, että se vaikuttaa heidän sairautensa tilaan. Suurin osa vakavasti ympäristösairaista todennäköisesti kuuluu tähän kategoriaan. Ne sairastuneista, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa tai saneerata sairaudelleen soveltuvaa asuntoa, ovat alttiita kuulumaan tähän ryhmään.
Selvityksen mukaan vakavasti ympäristösairaat joutuvat eristäytymään yhteiskunnasta, koska he joutuvat välttämään julkisia tiloja ja sosiaalisia ympäristöjä niiden sisäilman ja ympäristön kemikaalien vuoksi. Tämä tarkoittaa menetettyjä työmahdollisuuksia, menetettyjä koulutusmahdollisuuksia, menetettyjä harrastuksia, menetettyjä sosiaalisen elämän mahdollisuuksia, kuten eristäytymistä ystävistä ja jopa perheestä. Myös hajoavat avioliitot, sairauden synnyttämät jännitteet perheissä sekä itsemurhat mainittiin kuuluvan vakavan ympäristösairauden seurauksiin.
Lähteet:
Gibson, P.R., & Vogel, V.M. 2009. Sickness related dysfunction in persons with self reported multiple chemical sensitivity at four levels of severity. Journal of Clinical Nursing, 18, 72-81. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19120734)
Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Lääketieteellisiä löydöksiä MCS:stä
Tutkimuslöydöksiä MCS:stä
Tutkimuksen (De Luca et al. 2010) mukaan MCS:ssä on kyse elimistön puolustusjärjestelmän vakavista ja monimuotoisista toimintahäiriöistä. Löydösten pohjalta todetaan, että MCS:lle on tunnusomaista joukko biokemiallisia ja immunologisia häiriöitä. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että havaitut metaboliset ja immunologiset parametrit pitäisi ottaa harkintaan sekä MCS:n biologiseksi määrittelyksi, että sen diagnosoimiseksi.
Tutkimuksessa (Orriols et al. 2009) selvitettiin voidaanko MCS-potilailla havaita muutoksia aivojen SPECT-kuvauksessa kemikaalialtistuksen jälkeen verrattuna terveisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa havaitiin, että terveille turvallista pitoisuutta vastaava kemikaalialtistus aiheuttaa muutoksia MCS-potilaiden aivotoiminnassa, jotka viittaavat sairauden neurogeeniseen alkuperään. MCS-potilaat osoittivat neurokognitiivista heikkenemistä kemikaalialtistuksen jälkeen.
Tutkimuksen (Kimata 2004) mukaan plasmatasot SP (substanssi P), VIP (vasoactive intestinal peptide) ja NGF (hermokasvutekijä) ovat merkittävästi koholla MCS-potilailla verrattuna terveisiin kontrolleihin. VOC-altistuksella ei ollut vaikutusta terveitten verrokkien plasmatasoihin (SP, VIP, NGF ja histamiini), kun taasen MCS-potilailla VOC-altistus edelleen nosti kyseisiä plasmatasoja merkittävästi. Tulokset indikoivat, että MCS-potilaat saattavat kärsiä neurogeenisestä tulehduksesta, joka pahentuu VOC-altistuksessa.
Lisää tietoa ja tutkimuslöydöksiä MCS:stä
MCS:stä on myös paljon muita tutkimuslöydöksiä kuin edellä mainitut tutkimukset. Löydöksiä on käsitelty laajemmin review-artikkelissa (Genuis 2010), joka tekee yhteenvedon MCS-tutkimuksen nykytilasta ja löydöksistä. Lisäksi artikkeli (Pall 2009) tekee laajan katsauksen MCS:n toksikologisesta luonteesta ja sitä tukevista tutkimuksista. Pallin artikkeli esittää myös teorian selittämään MCS:ää ja sen monimuotoisia oireita (biokemiallinen vicious-cycle (NO/ONOO- cycle)).
Lähteet:
De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047)
Orriols R, Costa R, Cuberas G, Jacas C, Castell J, Sunyer J. Brain dysfunction in multiple chemical sensitivity. J Neurol Sci. 2009 Dec 15;287(1-2):72-8. Epub 2009 Oct 3. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19801154)
Kimata H. Effect of exposure to volatile organic compounds on plasma levels of neuropeptides, nerve growth factor and histamine in patients with self-reported multiple chemical sensitivity. Int J Hyg Environ Health. 2004 Feb;207(2):159-63. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15031958)
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
Tutkimuksen (De Luca et al. 2010) mukaan MCS:ssä on kyse elimistön puolustusjärjestelmän vakavista ja monimuotoisista toimintahäiriöistä. Löydösten pohjalta todetaan, että MCS:lle on tunnusomaista joukko biokemiallisia ja immunologisia häiriöitä. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että havaitut metaboliset ja immunologiset parametrit pitäisi ottaa harkintaan sekä MCS:n biologiseksi määrittelyksi, että sen diagnosoimiseksi.
Tutkimuksessa (Orriols et al. 2009) selvitettiin voidaanko MCS-potilailla havaita muutoksia aivojen SPECT-kuvauksessa kemikaalialtistuksen jälkeen verrattuna terveisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa havaitiin, että terveille turvallista pitoisuutta vastaava kemikaalialtistus aiheuttaa muutoksia MCS-potilaiden aivotoiminnassa, jotka viittaavat sairauden neurogeeniseen alkuperään. MCS-potilaat osoittivat neurokognitiivista heikkenemistä kemikaalialtistuksen jälkeen.
Tutkimuksen (Kimata 2004) mukaan plasmatasot SP (substanssi P), VIP (vasoactive intestinal peptide) ja NGF (hermokasvutekijä) ovat merkittävästi koholla MCS-potilailla verrattuna terveisiin kontrolleihin. VOC-altistuksella ei ollut vaikutusta terveitten verrokkien plasmatasoihin (SP, VIP, NGF ja histamiini), kun taasen MCS-potilailla VOC-altistus edelleen nosti kyseisiä plasmatasoja merkittävästi. Tulokset indikoivat, että MCS-potilaat saattavat kärsiä neurogeenisestä tulehduksesta, joka pahentuu VOC-altistuksessa.
Lisää tietoa ja tutkimuslöydöksiä MCS:stä
MCS:stä on myös paljon muita tutkimuslöydöksiä kuin edellä mainitut tutkimukset. Löydöksiä on käsitelty laajemmin review-artikkelissa (Genuis 2010), joka tekee yhteenvedon MCS-tutkimuksen nykytilasta ja löydöksistä. Lisäksi artikkeli (Pall 2009) tekee laajan katsauksen MCS:n toksikologisesta luonteesta ja sitä tukevista tutkimuksista. Pallin artikkeli esittää myös teorian selittämään MCS:ää ja sen monimuotoisia oireita (biokemiallinen vicious-cycle (NO/ONOO- cycle)).
Lähteet:
De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG. Biological definition of multiple chemical sensitivity from redox state and cytokine profiling and not from polymorphisms of xenobiotic-metabolizing enzymes. Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047)
Orriols R, Costa R, Cuberas G, Jacas C, Castell J, Sunyer J. Brain dysfunction in multiple chemical sensitivity. J Neurol Sci. 2009 Dec 15;287(1-2):72-8. Epub 2009 Oct 3. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19801154)
Kimata H. Effect of exposure to volatile organic compounds on plasma levels of neuropeptides, nerve growth factor and histamine in patients with self-reported multiple chemical sensitivity. Int J Hyg Environ Health. 2004 Feb;207(2):159-63. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15031958)
Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)
Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Kemikaaliherkkyyden yleisyys
Miten yleistä kemikaaliherkkyys (ja MCS) on?
USAlaisen tutkimuksen (Caress ja Steinemann 2003) mukaan Atlantan metroalueella suoritetusta satunnaisotannasta 12,6% sai oireita kemikaaleista. 3,1%;lla otannasta oli lääketieteellisesti diagnosoitu ympäristösairaus tai MCS. 4%:lla oli vaikeuksia käydä kaupoissa kemikaaliherkkyytensä vuoksi ja 1,8% oli menettänyt työpaikkansa mcs:n takia.
Tanskalaisen tutkimuksen (Berg et al. 2008) mukaan suur-Kööpenhaminan alueella suoritetusta satunnaisotannasta 27% sai oireita kemikaaleista. 3,7%:lla otannasta oireilu vaikutti ostospaikkojen valintaan, 0,8% oli menettänyt työpaikkansa tai opiskelupaikkansa oireilun vuoksi ja 0,4% oli sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä.
Kemikaaliherkkyydestä on muitakin yleisyystutkimuksia, jotka osoittavat noin saman mittaluokan ongelmaa kuin nämäkin kaksi tutkimusta. Eri tutkimusten osalta vakavammin oireilevien määrä on ollut varsin yhteneväinen (esim. oireilun vaikutus ostospaikkojen valintaan yleensä n. 4% luokkaa), kun taas lievemmin oireilevien osalta vaihtelu on ollut suurempaa (yleensä 15-33%). Tämän on esitetty johtuvan eri tutkimuksissa käytetyistä hieman vaihtelevista määritelmistä oireilun osalta ja erilaisista tutkimusasetelmista. USAssa vaikutus työpaikkoihin on muissakin tutkimuksissa ollut noin 1,5%:n suuruusluokkaa, kun taas Berg et al. suorittama tutkimus Tanskassa osoitti hieman alhaisempaa vaikutusta (0,8%).
Tanskan referenssin mukaan Suomessa olisi toista miljoonaa ihmistä, jotka saavat oireita kemikaaleista, lähemmäs 200 000 ihmistä, joilla kemikaaliherkistyminen vaikuttaa ostospaikkojen valintaan, yli 40 000 ihmistä, jotka ovat menettäneet työ- tai opiskelupaikkansa herkistymisensä vuoksi ja yli 20 000 ihmistä, jotka ovat sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä. Jos otannaksi rajataan ainoastaan työikäinen väestö, niin luvut ovat hieman pienempiä, mutta suuruusluokka pysyy kuitenkin samana.
Lähteet:
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)
USAlaisen tutkimuksen (Caress ja Steinemann 2003) mukaan Atlantan metroalueella suoritetusta satunnaisotannasta 12,6% sai oireita kemikaaleista. 3,1%;lla otannasta oli lääketieteellisesti diagnosoitu ympäristösairaus tai MCS. 4%:lla oli vaikeuksia käydä kaupoissa kemikaaliherkkyytensä vuoksi ja 1,8% oli menettänyt työpaikkansa mcs:n takia.
Tanskalaisen tutkimuksen (Berg et al. 2008) mukaan suur-Kööpenhaminan alueella suoritetusta satunnaisotannasta 27% sai oireita kemikaaleista. 3,7%:lla otannasta oireilu vaikutti ostospaikkojen valintaan, 0,8% oli menettänyt työpaikkansa tai opiskelupaikkansa oireilun vuoksi ja 0,4% oli sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä.
Kemikaaliherkkyydestä on muitakin yleisyystutkimuksia, jotka osoittavat noin saman mittaluokan ongelmaa kuin nämäkin kaksi tutkimusta. Eri tutkimusten osalta vakavammin oireilevien määrä on ollut varsin yhteneväinen (esim. oireilun vaikutus ostospaikkojen valintaan yleensä n. 4% luokkaa), kun taas lievemmin oireilevien osalta vaihtelu on ollut suurempaa (yleensä 15-33%). Tämän on esitetty johtuvan eri tutkimuksissa käytetyistä hieman vaihtelevista määritelmistä oireilun osalta ja erilaisista tutkimusasetelmista. USAssa vaikutus työpaikkoihin on muissakin tutkimuksissa ollut noin 1,5%:n suuruusluokkaa, kun taas Berg et al. suorittama tutkimus Tanskassa osoitti hieman alhaisempaa vaikutusta (0,8%).
Tanskan referenssin mukaan Suomessa olisi toista miljoonaa ihmistä, jotka saavat oireita kemikaaleista, lähemmäs 200 000 ihmistä, joilla kemikaaliherkistyminen vaikuttaa ostospaikkojen valintaan, yli 40 000 ihmistä, jotka ovat menettäneet työ- tai opiskelupaikkansa herkistymisensä vuoksi ja yli 20 000 ihmistä, jotka ovat sairautensa vuoksi pysyvästi työkyvyttömänä. Jos otannaksi rajataan ainoastaan työikäinen väestö, niin luvut ovat hieman pienempiä, mutta suuruusluokka pysyy kuitenkin samana.
Lähteet:
Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)
Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Kemikaaliyliherkkyys ja MCS
Oireita kemikaaleista?
Monet ihmiset saavat oireita kemikaaleista, mutta kaikki kemikaalioireilu ei kuitenkaan ole allergiaperusteista. Oireilua tapahtuu myös mekanismilla, jota ei vielä kunnolla tunneta. Tällaisesta oireilusta käytetään nimitystä kemikaaliherkkyys tai kemikaaliyliherkkyys. Oireilua esiintyy esim. limakalvo-oireina ja hengitysvaikeuksina. Kemikaaliherkistyneen ainoa toimiva hoito on välttää oireita aiheuttavia kemikaaleja/ärsykkeitä.
Jos altistus kuitenkin on jatkuvaa, voi oireilu voimistua ja sitä voi tapahtua yhä pienemmille kemikaalipitoisuuksille ja yhä useammille kemikaaleille. Kemikaaliherkkyyden vakavasta muodosta käytetään nimitystä monikemikaaliherkkyys tai monikemikaaliyliherkkyys.
Monikemikaaliherkkyys: mitä se on?
Monikemikaaliherkkyys eli MCS (Multiple Chemical Sensitivity) on krooninen sairaus, jossa pienen pitoisuuden kemikaalialtistus useille eri kemikaaleille aiheuttaa voimakkaita oireita, mm. hengitysvaikeuksia, verenkiertohäiriöitä ja neurologisia oireita. MCS:n on sairastuneille laukaissut kemikaalialtistus tai kosteusvaurio-/homerakennusaltistus. Kemikaalialtistus voi laukaista MCS:n joko suurena kerta-altistuksena tai pitkän ajan matalan pitoisuuden altistuksena. Monikemikaaliherkkyys voi riittävästi edettyään olla erittäin vaikea ja invalidisoiva sairaus.
Miten monikemikaaliherkkyys määritellään?
Konsensuskriteeristö määriteltiin ensin vuonna 1989, jonka laati 89 monitieteenalaista lääkäriä ja tutkijaa. Määritelmää muokattiin vuonna 1999 ja nykymuodossaan konsensuskriteerit määrittelevät MCS:n seuraavasti (1):
- kyseessä on krooninen tila
- oireet ilmenevät toistuvasti kemikaalialtistuksessa
- oireita aiheuttavat jo pienet kemikaalien pitoisuudet
- useat erilaiset kemikaalit aiheuttavat oireita
- oireet poistuvat, kun niitä aiheuttava kemikaali poistetaan
- oireita on useissa eri elimissä
Lähde:
1. Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health. 1999 May-Jun;54(3):147-9.
Monet ihmiset saavat oireita kemikaaleista, mutta kaikki kemikaalioireilu ei kuitenkaan ole allergiaperusteista. Oireilua tapahtuu myös mekanismilla, jota ei vielä kunnolla tunneta. Tällaisesta oireilusta käytetään nimitystä kemikaaliherkkyys tai kemikaaliyliherkkyys. Oireilua esiintyy esim. limakalvo-oireina ja hengitysvaikeuksina. Kemikaaliherkistyneen ainoa toimiva hoito on välttää oireita aiheuttavia kemikaaleja/ärsykkeitä.
Jos altistus kuitenkin on jatkuvaa, voi oireilu voimistua ja sitä voi tapahtua yhä pienemmille kemikaalipitoisuuksille ja yhä useammille kemikaaleille. Kemikaaliherkkyyden vakavasta muodosta käytetään nimitystä monikemikaaliherkkyys tai monikemikaaliyliherkkyys.
Monikemikaaliherkkyys: mitä se on?
Monikemikaaliherkkyys eli MCS (Multiple Chemical Sensitivity) on krooninen sairaus, jossa pienen pitoisuuden kemikaalialtistus useille eri kemikaaleille aiheuttaa voimakkaita oireita, mm. hengitysvaikeuksia, verenkiertohäiriöitä ja neurologisia oireita. MCS:n on sairastuneille laukaissut kemikaalialtistus tai kosteusvaurio-/homerakennusaltistus. Kemikaalialtistus voi laukaista MCS:n joko suurena kerta-altistuksena tai pitkän ajan matalan pitoisuuden altistuksena. Monikemikaaliherkkyys voi riittävästi edettyään olla erittäin vaikea ja invalidisoiva sairaus.
Miten monikemikaaliherkkyys määritellään?
Konsensuskriteeristö määriteltiin ensin vuonna 1989, jonka laati 89 monitieteenalaista lääkäriä ja tutkijaa. Määritelmää muokattiin vuonna 1999 ja nykymuodossaan konsensuskriteerit määrittelevät MCS:n seuraavasti (1):
- kyseessä on krooninen tila
- oireet ilmenevät toistuvasti kemikaalialtistuksessa
- oireita aiheuttavat jo pienet kemikaalien pitoisuudet
- useat erilaiset kemikaalit aiheuttavat oireita
- oireet poistuvat, kun niitä aiheuttava kemikaali poistetaan
- oireita on useissa eri elimissä
Lähde:
1. Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health. 1999 May-Jun;54(3):147-9.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)